Miksi masennus yleistyy Suomessa? Elämänkaarinäkökulma, epigeneettinen säätely ja sukupuolierot (DEPIS)

Hankkeessa pyritään ymmärtämään masennuksen olemusta ja riskitekijöitä elämänkaarinäkökulmasta.

Tavoitteet

Tutkimme:

mitkä tekijät ovat johtaneet masennuksen yleistymiseen erityisesti naisilla
mitkä tekijät vaikuttavat masennusoireiden ja -häiriöiden sukupuolieroihin elämänkaaren aikana.
onko masennusoireilun ja masennustilojen riskitekijöissä altistumis- tai herkkyyseroja sukupuolten välillä
millainen vaikutus perheittäisillä tekijöillä (geneettisillä tai lapsuudenajan jaetuilla perhetekijöillä) on tunnistettuihin masennusoireiden riskitekijöihin ja eroaako vaikutus sukupuolten välillä
miten tunnistaa depressioon sairastumisen riski nuoruusiässä

Toteutus

Hanke toteutetaan yhteistyössä THL:n, Helsingin yliopiston ja HUS:n tutkijoiden kesken. Tutkimusaineistoina käytämme useita tutkimusaineistoja, joita analysoimme sekä poikittaisissa että pitkittäisissä tutkimusasetelmissa.

Adolescent Depression Study (ADS) -aineistossa tutkimme masentuneiden nuoruusikäisten potilaiden masennuksen oirekuvaa, sukupuolieroja ja masennuksesta toipumiseen vaikuttavia tekijöitä nuoreen aikuisuuteen asti ulottuvassa pitkittäisseurannassa.

Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) aineistossa tarkastelemme hypoteesia siitä, että suomalaiset naiset ovat miehiä alttiimpia sosiaaliselle stressille, mikä lisää heidän masennusriskiään. Tutkimme mm. taloudellisten vaikeuksien, työ- ja perhe-elämän välisten konfliktien, vanhemmuuteen liittyvien vaikeuksien ja hoitotaakan (roolin ylikuormituksen), yksinäisyyden, sosiaalisen tuen puutteen ja perheen puutteen (roolin alikuormituksen) yhteyttä masennusriskiin miehillä ja naisilla eri ikäryhmissä.

Naisten ja miesten masennuksen eri oireiden epidemiologiaa tutkimme nuoruusiässä (ADS), varhaisessa aikuisuudessa (ADS, Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi (NAPS)) ja keski-iässä (Terveys2000 /2011, Aikuisten Kaksoskohortti). Tutkimme, raportoivatko miehet ja naiset oireita eri tavalla haastatteluissa ja kyselylomakkeissa ja eroavatko oirekuvat eri ikäryhmien välillä.

Suomen vanhemman kaksoskohorttiaineiston avulla (ennen vuotta 1958 syntyneet kaksosparit) tutkimme aikuisiän masennukseen yhteydessä olevia tekijöitä miehillä ja naisilla sekä perheittäisten tekijöiden merkitystä havaittuihin yhteyksiin.