Vektorivälitteisten tautien toimijaverkoston kartoitus

Tausta

Vektorivälitteiset taudit ja toimijaverkosto Suomessa

Vektorivälitteisillä taudeilla tarkoitetaan tartuntatauteja, joiden aiheuttajina ovat alkueläimet, virukset tai bakteerit ja jotka tarvitsevat ihmisestä toiseen tarttuakseen vektorina toimivan eliön, kuten hyönteisen. Suomessa on kaksi kansanterveydellisesti merkittävää vektorivälitteisten tartuntatautien ryhmää: Puutiaisvälitteiset tartuntataudit kuten puutiaisaivotulehdus (TBE) ja borrelioosi sekä hyttysvälitteiset tartuntataudit kuten Pogostan tauti ja jänisrutto eli tularemia.

Vektorivälitteisten tartuntatautien esiintyminen riippuu useasta eri tekijästä, erityisesti taudinaiheuttajasta sekä vektoreina ja isäntäeliönä toimivista lajeista, lisäksi ilmastollisilla ja ympäristöllisillä tekijöillä on suuri vaikutus tautien esiintymiseen. Sosioekonomiset, poliittiset ja kulttuuriset muuttujat, sekä muun muassa terveydenhuollon infrastruktuuri ovat erottamattomasti linkittyneitä näihin biofysikaalisiin muuttujiin. Tämä ihmis-, eläin- ja ympäristöllisten muuttujien kokonaisuus muodostaa sosio-ekologisen systeemin, joka vaatii kaikkien kolmen sektorin yhdistävän lähestymistavan tautien hallintaan.

Näistä syistä tieto vektorivälitteisistä tartuntataudeista on jakautunut usealle eri alalle. Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin eri tavoin, vaikeuttaen merkittävästi tautien esiintyvyyden ennustamista. Nämä seikat huomioon ottaen, tiedon kulku ja tehokas kommunikaatio eri toimijoiden välillä tulee tulevaisuudessa olemaan avainasemassa tautien ehkäisyssä ja hallinnassa. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa kattavaa verkostoa niiden asiantuntijoiden välillä, jotka työskentelevät vektorivälitteisten tautien parissa ja viimeaikoina tarve tällaiselle verkostolle on noussut esiin.

Toimijaverkoston kartoitus-projektin aikana on tarkoitus luoda pohja tällaisen monitieteellisen ja monialaisen asiantuntijaverkoston kehittämiselle Suomessa.

MOnitoring Outbreaks in a Data science context (the MOOD-hanke)

Projekti toimijaverkoston kartoittamiseen tapahtuu osana MOOD-hanketta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). THL on yhteistyökumppanina EU:n Horisontti 2020-ohjelman rahoittamassa MOOD-hankkeessa.

MOOD- hankkeen tarkoituksena on kehittää EI (Epidemic Intelligence)- työkaluja epidemioiden aikaiseen havaitsemiseen, tautien seurantaan ja sen arviointiin, ovatko havaitut signaalit merkityksellisiä Euroopalle ja Euroopan kansanterveys- ja eläinterveysorganisaatioille.

Projektin innovatiivinen lähestymistapa perustuu työkalujen ja Big Data-lähteiden kehittämiseen loppukäyttäjien tarpeiden pohjalta. Tällainen kehitysprosessi takaa projektissa kehitettyjen työkalujen sujuvamman käytön jokapäiväisessä tautien seurannassa.

Osana tätä hanketta käsitellään myös alueellisia toimijoita ja heidän osuuttaan tautien seurannasta ja riskiviestinnästä liittyen vektorivälitteisiin tartuntatauteihin. Projektissa on tarkoitus toteuttaa sekä yksittäisiä haastatteluja paikallisten toimijoiden kanssa, että työpajoja usean toimijan kesken. Näiden avulla pyritään tunnistamaan se, miten tiedonkulkua, tiedon hallintaa ja riskiviestintää voitaisiin parantaa sekä alueellisella että kansallisella tasolla.

Tutkimuskysymykset

Projektin tarkoituksena on tutkia niiden toimijoiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita, jotka työskentelevät vektorivälitteisten tautien ja niiden hallinnan parissa. Näin pyritään ymmärtämään paremmin yleisiä ongelmia jotka liittyvät tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan. Tätä analysoidaan paneutumalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

Mitkä toimijat ovat osallisia vektorilajien ja vektorivälitteisten tautien tutkimuksessa, seurannassa ja hallinnassa? Kuinka poikkitieteellisiä, monialaisia ja monella tasolla vaikuttavia (maantieteellisesti ja poliittisesti) nämä toimijat ovat?
Minkälaista tietoa ja dataa eri organisaatiot tuottavat? Kuinka tätä tietoa ja dataa jaetaan eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä?
Millainen näkemys eri toimijoilla ja sidosryhmillä on nykyisestä käytännöstä tiedon hallinnan ja jakamisen suhteen? Mikä on eri toimijoiden näkemys alueellisesta lähestymistavasta vektorilajeihin ja vektorivälitteisten tautien hallintaan? Millainen näkemys eri toimijoilla on alueellisen tason yhteydestä kansallisiin toimintatapoihin?
Millaista tiedonvaihtoa ja yhteistyötä eri toimijat toivoisivat?

Odotetut tuotokset projektista

Yksityiskohtainen raportti toimija/sidosryhmäverkoston vuorovaikutuksista ja suositukset vektorivälitteisten tautien parissa työskentelevien toimijoiden verkoston perustamisesta
Tai pro gradu, joka sisältää yllämainitut seikat
Seurantakokous: Haastateltujen toimijoiden/sidosryhmien tilaisuus antaa palautetta tai ehdotuksia verkoston kehittämiselle
Mahdollisesti tieteellinen julkaisu vertaisarvioituun julkaisusarjaan