Tausta
Omais- ja perhehoidon kyselyssä selvitettiin omais- ja perhehoitolakeihin tehtyjen muutosten vaikusta kunnissa ja kuntayhtymissä. Muutokset lakiin omaishoidon tuesta (Omaishoitolaki, 937/2005), perhehoitolakiin (267/2015), Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) ja lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (Asiakasmaksulaki, 734/1992) tulivat voimaan heinäkuun alussa vuonna 2016.
Lakimuutosten taustalla olivat edellisvuosina tehdyt selvitykset omaishoidon tuista ja palveluista. Vuonna 2012 tehdyssä THL:n selvityksessä tärkeäksi kehittämiskohteeksi tunnistettiin omaishoitajien ja -hoidettavien yhdenvertaisuuden toteutuminen. Esimerkiksi omaishoidontuen saatavuudessa oli selvää valtakunnallista vaihtelua. Lisäksi havaittiin, että omaishoitajien tarpeisiin ei kyetty vastaamaan riittävän monipuolisesti ja heidän jaksamistaan tukien.
Omaishoidon strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet linjattiin Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa vuonna 2014. Ohjelman päätteeksi esitettiin muutoksia omaishoidon lainsäädäntöön. Perhehoidon kehittämiskohteita ei ole selvitetty yhtä laajasti kuin omaishoidon osalta.
Omaishoitolakiin tehtiin muutoksia, joiden tavoitteena oli kehittää omaishoitajien hoitotehtävää tukevia palveluja ja vapaa- ja sijaishoitojärjestelmää. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hoitotehtävää tukevaa valmennusta ja koulutusta, hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä sosiaali- ja terveyspalveluja (Omaishoitolaki 3 a §). Omaishoitajien mahdollisuuksia pitää lakisääteisiä vapaita pyritään edistämään sopimuksella sijaishoidosta (Omaishoitolaki 4 a §). Vapaita koskevat parannukset laajennettiin koskemaan myös ’epävirallisia omaishoitajia’, jotka auttavat läheisiään ilman omaishoidon tukea (Asiakasmaksulaki 6 c §).
Edellä kuvatuilla muutoksilla halutaan edistää omaishoitajien jaksamista ja lisätä erityisesti iäkkäitä hoitavien omaishoitajien määrää. Samat tavoitteet ovat myös Perhehoitolakiin tehdyillä muutoksilla. Lisäksi lakimuutokset tehtiin perhehoitajien vähimmäispalkkion (16 §) ja vähimmäisvapaiden määrään (13 §), hyvinvointi- ja terveystarkastusten ja hyvinvointia tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen (15 a §), sekä perhekodissa hoidettavien enimmäismäärään (7 §).
Lakiuudistuksien toimeenpanoa tuettiin hallituksen I&O-kärkihankkeella vuosina 2016–2018. Lisäksi omais- ja perhehoidon kehittämiseen varattiin kunnille lisämääräraha.
Omaishoitoa koskevat selvitykset:
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma - Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2014:2.
Linnosmaa I, Jokinen S, Vilkko A, Noro A ja Siljander E. Omaishoidon tuki - Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012. Raportti: 2014:9.
