Pikkukeskonen aikuisena -sisarustutkimus

Tutkimuksessa selvitämme mekanismeja, joiden kautta hyvin pienenä keskosena syntyminen on yhteydessä aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistuu sisaruspareja, joista toinen on syntynyt alle 1500 g painavana keskosena ja toinen täysiaikaisena.

Tausta

Keskosena syntyy vuosittain maailmassa noin 15 miljoonaa lasta, Suomessa vuosittain noin 2500 eli vajaat 6 % kaikista vastasyntyneistä. Hyvin pienipainoisena keskosena, eli syntyessään alle 1500 grammaa painavina, syntyy vajaa 1 % vastasyntyneistä.

Pikkukeskosena syntyneiden ennuste on parantunut viime vuosikymmenien aikana huomattavasti, ja korkean tulotason maissa heistä selviää nykyään elossa noin 90 %.

Ensimmäiset modernista keskoshoidosta hyötyneet pikkukeskosena syntyneet alkavat lähestyä keski-ikää, joten heidän aikuisiän terveyttään ja keskosuuden pitkäaikaisseurauksia on nyt mahdollista selvittää.

Tavoitteet

Tavoitteenamme on tutkia niitä biologisia, psykologisia ja sosiaalisia mekanismeja, jotka selittävät ennenaikaisen syntymän ja pikkukeskosuuden yhteyttä aikuisiän terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa pyrimme kartoittamaan sekä pikkukeskosena syntyneen että täysiaikaisen sisaruksen aineenvaihdunnan eroja ja keskosuuden ilmiasua aikuisena.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää terveydentilaa laaja-alaisesti. Keskitymme etenkin sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan, liikunta-aktiivisuuteen, fyysiseen kuntoon, ravitsemukseen, mielenterveyteen sekä perimän vaikutukseen. 

Pikkukeskonen aikuisena -sisarustutkimus tuottaa tietoa, joka helpottaa keskosuuteen liittyvien aikuisiän terveysriskien tunnistamista ja voi mahdollisesti tulevaisuudessa edesauttaa keskosena syntyneiden hoitoa ja seurantaa.

Toteutus

Tutkimuksessa on mukana 79 samaa sukupuolta olevaa sisarusparia, joista toinen on syntynyt pikkukeskosena (syntymäpaino < 1500 g) ja toinen täysiaikaisena. Pikkukeskosena syntyneet tutkittavat ovat syntyneet vuosina 1978–1990 pääkaupunkiseudulla, Turun ja Tampereen seuduilla ja Pohjois-Suomessa.

Vuosien 2014–2017 aikana tutkittavat kävivät kattavissa kliinisissä tutkimuksissa usean päivän aikana (ml. magneettikuvaus, neuropsykologinen tutkimus, kudos- ja verinäytteitä sekä liikunta- ja lihasvoimamittauksia), ja heiltä kerättiin raskautta, syntymää ja lapsuuden kasvua ja kehitystä koskevat tiedot sairauskertomuksista.

Yhteistyökumppanit

• Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS-kuvantaminen
• Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
• Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 
• Oulun yliopistollinen sairaala
• LIKES-tutkimuskeskus
• Helsingin urheilulääkäriasema HULA
• Adults Born Preterm International Collaboration -yhteistyöverkosto
• RECAP Research on Children and Adults Born Preterm -konsortiotutkimus

Rahoitus

• Suomen Akatemia
• Sigrid Juséliuksen säätiö
• Lastentautien tutkimussäätiö
• Novo Nordiskin Säätiö
• Juho Vainion säätiö
• Diabetestutkimussäätiö
• Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö
• Yrjö Jahnssonin säätiö
• Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö
• Euroopan komissio

Tietosuoja

Tutkimuksen rekisterinpitäjä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimusryhmän vastuullinen johtaja on dosentti, tutkimuspäällikkö Eero Kajantie. Tutkimuksessa kerättäviä tietoja käsittelevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Helsingin yliopiston tutkijat.

Tietoja käsittelevät tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi myös kansallisten ja kansainvälisten yhteistyötutkimuksien tutkijat yhdessä muiden vastaavien seurantatutkimusten tietojen kanssa.

Tietoja käsitellään siten, että niiden perusteella yksittäistä henkilöä ei voida suoraan tunnistaa. Tietoihin pääsy suojataan käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tutkimuksessa käsitellään henkilötietoja yleisen edun mukaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen tietoja säilytetään mahdollisten seurantatutkimusten kestoajan. Tietojen säilyttämisen tarve arvioidaan säännöllisesti. 

Yhteystiedot

Eero Kajantie
tutkimuspäällikkö
elämänkaarilääketieteen professori
puh. 029 524 8610

Juho Kuula
kliinisten käyntien tutkijalääkäri
tohtorikoulutettava
[email protected]

Tietosuojavastaava

tietosuoja(at)thl.fi

Tietosuojalainsäädäntö takaa tutkittavalle tiettyjä oikeuksia, joilla tutkittava voi varmistaa perusoikeuksiin kuuluvan yksityisyyden suojan toteutumisen. Mikäli haluat käyttää tietosuojalainsäädännön mukaisia oikeuksiasi, voit ottaa yhteyttä osoitteeseen kirjaamo(at)thl.fi.

Sinulla on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli katsot, että henkilötietojesi käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä:

Tietosuojavaltuutetun toimisto
Käyntiosoite: Ratapihantie 9, 6. krs, 00520 Helsinki
Postiosoite: PL 800, 00521 Helsinki
Vaihde: 029 56 66700
Faksi: 029 56 66735
Sähköposti: tietosuoja(at)om.fi