Sosiaalinen kuntoutus Jyväskylän osahankkeessa

Jyväskylän osahankkeessa kehitetään sosiaalista kuntoutusta osana perusasiakastyötä ennalta- ja haittoja ehkäisevällä työotteella yhdessä asiakkaiden ja paikallisen sekä maakunnallisen toimijaverkoston kanssa.

Alla on kuvattu osahankkeen toimintaa asiakkaan palveluprosessin näkökulmasta vuosina 2015–2017.

Palveluun

Jyväskylän osahankkeen asiakkaita ovat 

• aikuissosiaalityön asiakkaat
• pitkäaikaistyöttömät
• päihde- ja mielenterveyskuntoutujat
• vapautuvat vangit
• sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle jäävät ryhmät ja väliinputoajat, joita ei ole pystytty tavoittamaan tai jotka eivät kiinnity palveluihin
• erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sekä henkilöt, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi ja joiden tuen tarve ei liity korkeaan ikään.

Asiakkaat tulevat hankkeen piiriin pääsääntöisesti aikuissosiaalityön työntekijöiden kautta, mutta ohjautumista voi tapahtua myös lukuisten julkisten palveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta. Asiakkaan aiempi asiointi jollakin yhteistyötaholla ei useinkaan pääty hänen tullessa osahankkeen piiriin, vaan tarkoituksena on rakentaa asiakkaan tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastaava monialainen palvelusuunnitelma ja yhteistyö. 

Palvelussa

Jyväskylän osahankkeessa on kolme työntekijää – projektipäällikkö, kehittäjäsosiaalityöntekijä ja kehittäjäsosiaaliohjaaja – jotka työskentelevät hanketyöntekijöinä aikuissosiaalityössä. 

Osahankkeessa koko aikuissosiaalityön henkilöstö, asiakkaat ja yhteistyöverkosto ovat mukana yhteiskehittämisessä. 

Asiakas voi osallistua omien voimavarojensa sekä palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti useisiin eri toimintakykyä vahvistaviin sosiaalisen kuntoutuksen toimintamuotoihin, kuten yhteiskehittämis- ja ryhmätoimintoihin, aikuissosiaalityön asiakasraatiin ja yksilötyöskentelyyn.

Osahankkeen toteutunut asiakasmäärä oli lähes 50 henkilöä vuoden 2016 loppuun mennessä.

Yhteiskehittämisen toimintamalli

Osahankkeessa ammattilaiset ja kehittäjäasiakkaat ideoivat ja kehittävät yhdessä sosiaalista kuntoutusta aikuissosiaalityön viitekehyksessä. Kaikki uusi toiminta on muodostunut yhteiskehittämisen kautta.

Toimintamallin luominen alkoi yhteiskehittämistilaisuudella, johon osallistui sekä työntekijöitä että asiakkaita. Tilaisuudessa jaettiin kaikkien näkemyksiä, mutta erityisen tärkeä oli saada mukaan asiakkaiden palvelukokemukset, tarpeet ja ideat.

Toimintaan on saatu mukaan tähän mennessä lähes 40 kehittäjäasiakasta. Yhteys kehittäjäasiakkaisiin on saatu puhelinkyselyjen, aikuissosiaalityön työntekijöiden, tiedotteiden, median, lehti-ilmoituksen, erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta sekä haastatteluilla sosiaaliaseman aulassa.

Kehittäjäasiakkaat ovat mukana aikuissosiaalityön palveluiden ideoinnissa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Yhteiskehittämistä tehdään eri teemoihin keskittyvissä pienemmissä ryhmissä. Yhteiskehittämistilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden ideoimina kehittämisteemoina nousivat selkeästi esille ryhmätoiminnat ja tiedotus.

Yhteiskehittämisryhmien tulokset

1. Tiedotus, sosiaalisen median hyödyntäminen ja muu sähköinen asiointi: Aikuissosiaalityölle on perustettu omat Facebook-sivut. Verkkosivuilla toimiva chat-asiointipalvelu on lisätty osaksi aikuissosiaalityön tiedottamisen valikkoa.
2. Asiakasraati ja muu ryhmätoiminta
3. Työkaluja ja -menetelmiä sellaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn, jotka eivät hyödy, sovellu tai halua olla mukana osahankkeen ryhmätoiminnassa: Pienryhmässä on vaihdettu osaamista ja tietoa sekä mentoroitu toisia ryhmän jäseniä muun muassa aikuissosiaalityön menetelmistä, kohtaamisista, toimintamalleista ja linjauksista. 
4. Kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön ja vapaaehtoispohjaisten toimintojen kehittäminen ja laajentuva verkostoyhteistyö kumppanuusmallin pohjalta.

Osahankkeessa on suunniteltu ja toteutettu tapahtumia ja tempauksia yhdessä paikallisen verkoston kanssa sekä sosiaaliasemalla, yhteistyökumppaneiden tiloissa että kaupungilla.  

Osahankkeen aikana on muun muassa järjestetty joulutapahtuma piparien leivonnan ja kahvittelun merkeissä Jyväskylän Katulähetys ry:n tiloissa, Halaa sossua -tapahtuma Jyväskylän kaupungin keskustassa sekä kahvitilaisuus JYPin SM-liigajoukkueen harjoitusten yhteydessä.

Tiivistä yhteistyötä on muun muassa pesäpallojoukkue Kirin kanssa, jonka peleihin ja muuhun toimintaan aikuissosiaalityön asiakkailla on ollut mahdollisuus osallistua. Asiakkaat ovat myös voineet osallistua kaupungin liikuntapalveluiden ryhmätoimintaan hanketyöntekijän tukemana.

Yhteistyö Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa

Uusi kumppanuustyöskentely yhteiskehittämisen tuloksena aloitettiin Jyväskylän kaupunginteatterin kanssa syksyllä 2017. Tarkoituksena on hyödyntää luovia menetelmiä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Yhteiskehittämisryhmään kuuluvat kehittäjäasiakkaat ovat kirjoittaneet tarinoita työttömyydestä, sairaudesta, palvelujen epäkohdista ja niiden mukanaan tuomasta köyhyydestä, asunnottomuudesta, toivottomuudesta ja myös toivosta. Teatterin ammattilaiset ovat ottaneet vastuun tarinoiden työstämisestä teatteriesityksen tasolle ja he ohjaavat näiden tarinoiden pohjalta yhteisen esityksen kaupunginteatterilla keväällä 2018.       

Tarinoiden avulla on tarkoitus herättää ihmisiä hakemaan apua ajoissa. Tavoitteena on vaikuttaa keskeisiin toimijoihin kuten päättäjiin ja tätä kautta palvelujen kehittymisen mahdollisuuksiin ja rakenteisiin. Asiakkaat saavat teatteriprojektissa monia toimijuuden rooleja oman kiinnostuksen pohjalta, kuten tarinoiden kirjoittajina, teatteriesityksen ideoijina, esittäjinä ja lavastajina. Tässä projektissa toteutuu parhaimmillaan ihmisten osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa ja vaikuttua heidän sen hetkisten omien edellytysten mukaisesti.  

Yksilötyöskentely

Työskentelymalli asiakkaiden kanssa on intensiivinen ja pitkäkestoinen. Se perustuu asiakkaiden yksilökohtaiseen tarpeeseen osallistua toimintakykyä vahvistavaan asiakkuuteen.

Yksilötyöskentelyn periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, intensiivisyys, säännöllisyys, pitkäkestoisuus sekä työskentelyn jalkautuminen, esimerkiksi työskentely asiakkaan kotona. Yksilötyöskentelyssä korostuu asiakkaan osallisuus ja hänen tilanteensa jatkuva arviointi yhdessä.

Menetelminä on hyödynnetty keskustelutapaamisia, kotikäyntejä, verkostotapaamisia, toiminnallisuutta esimerkiksi harrastusten parissa, intensiivistä yksilötyöskentelyä sekä asiakkaan avustamista ja tukemista käytännön asioiden hoidossa.

Asiakastyössä asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja tutustua erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin yksin tai ryhmässä työntekijän tukemana. Asiakkaat voivat muun muassa käydä JYPin jääkiekko-, HoNsU:n koripallo- ja Kirin pesäpallo-otteluissa sekä museoissa ja kulttuurialan tapahtumissa. Tavoitteena on madaltaa asiakkaiden osallistumisen kynnystä, vahvistaa asiakkaiden sosiaalista verkostoa sekä parantaa elämäntapoja, vaikuttamismahdollisuuksia ja -keinoja. 

Ryhmätyöskentely

Aikuissosiaalityön asiakasraati

Maaliskuussa 2016 käynnistyneessä aikuissosiaalityön asiakasraadissa käsitellään ajankohtaisia aikuissosiaalityön palveluihin liittyviä asioita ja ilmiöitä. Asiakasraati koostuu aikuissosiaalityön palveluja tuntevista asiakkaista.

Raati kokoontuu neljä kertaa vuodessa, ja siinä on 14 jäsentä, jotka ovat sitoutuneet toimintaan vuodeksi. Raadin puheenjohtajana ja sihteerinä toimivat hankkeen ja aikuissosiaalityön työntekijät. 

Ryhmätoimintaa yksinäisille

Maaliskuusta 2016 lähtien osahankkeessa on toteutettu ryhmätoimintaa yksinäisille asiakkaiden ja työntekijöiden yhteiskehittämisen tuloksena. Tapaamisten sisältö ja rakenne ovat muodostuneet asiakkaiden ehdotusten pohjalta. Osallistujien toiveesta joka toinen kerta on keskusteluihin pohjautuva ja joka toinen kerta toiminnallinen, kuten kirjastovierailu, grillaaminen, laavuretket, pihapelit tai lautapelit.

Ryhmä on avoin, ja siihen voi tulla mukaan milloin vain oman jaksamisensa mukaan. Tavoitteena on saada ja rohkaista ihmisiä pois yksinäisyydestä, toimijoiksi, osalliseksi yksilöinä ja ryhmän jäseninä. Tätä kautta tavoitteena on vahvistaa heidän toimintakykyään.

Palstaviljelytoiminta

Vuonna 2016 osahankkeen ja aikuissosiaalityön yhteistoiminnan tuloksena asiakkailla oli mahdollisuus osallistua palstaviljelytoimintaan.

Palstaviljelykaudella paikalla oli yhtenä aamupäivänä viikossa vähintään yksi aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja. Asiakkaat saivat käydä viljelypalstalla milloin tahansa oman aikataulunsa mukaisesti.

Kasvimaalla toimimisessa toteutuu uudenlainen toiminnallisuus työmenetelmänä, luontokokemukset sosiaalisena kuntoutuksena, ammattilaisten ja asiakkaiden roolien uudenlainen tarkastelu rinnakkaisina toimijoina sekä asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen suunnittelun ja aktiivisen toimijuuden kautta.

Palvelusta

Asiakkailla säilyy usein kontakti aikuissosiaalityön omaan vastuutyöntekijään hankeasiakkuudenkin aikana. Asiakkaat voivat aloittaa ja heitä tuetaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, ammatilliseen kuntoutukseen tai muuhun arvioituun yksilön osaamista ja tarpeita vastaavaan koulutuksen. Asiakkaat voivat myös aloittaa työkokeilun tai palkkatyön.

Osa asiakkaista on työkyvyttömyyseläkkeellä, jolloin suunta ei ole työelämään, mutta asiakkaan elämänhallinta, toimintakyky omassa arjessaan sekä osallisuus kansalaisena ovat vahvistuneet.