Sosiaalinen kuntoutus Seinäjoen osahankkeessa

Seinäjoen osahankkeessa kokeillaan ja arvioidaan uusia toimintamuotoja sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksessä. Osahankkeen toiminta on päättynyt 31.3.2018.

Alla on kuvattu osahankkeen toimintaa asiakkaan palveluprosessin näkökulmasta vuosina 2015–2017.

Palveluun

Seinäjoen osahankkeen asiakkaina ovat 18–63 -vuotiaat henkilöt, joilla voi olla samanaikaisesti useita, haastavia ja pitkäkestoisia elämänhallintaa vaikeuttavia haasteita, kuten

• koulu- ja oppimisvaikeudet
• koti- ja perhevaikeudet
• tulottomuus
• työ- tai opiskelupaikan puuttuminen
• asunnottomuus tai irrallisuus uudessa asuinpaikassa
• mielenterveys- ja/tai päihdeongelma
• rikollisuus

ja joiden tukemisessa muut sosiaalihuollon, nuorisotoimen, terveydenhuollon, työpajatoiminnan, TE-hallinnon tai Kelan lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat yksistään riittämättömiä.

Asiakkaat voivat tarvita tukea sekä valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan sekä rohkaisua ja mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen. He hyötyvät tiiviistä yksilöohjauksesta. Asiakkuus perustuu jokaisen henkilön yksilölliseen elämäntilanteeseen, ja arvio sosiaalisen kuntoutuksen tarpeesta tehdään yhdessä asiakkaan ja työntekijän kanssa.

Asiakkaat ohjautuvat palveluun muun muassa aikuissosiaalityöstä, työllisyyspalveluista, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP), päihdepalveluista, nuorten palveluista tai muista sidosryhmistä. Asiakas voi myös itse olla yhteydessä hanketyöntekijöihin.

Palvelussa

Vuoden 2017 alusta alkaen osahanke on sijoittunut osaksi aikuissosiaalityötä. Aikaisemmin osahanke oli suoraan sosiaalityön tulosaluejohtajan alaisuudessa. Osahankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Työllisyystalon kanssa, joka kokoaa yhteen kaupungin työllisyydenhoidon palvelut.

Osahankkeessa työskentelevät projektikoordinaattori, projektityöntekijä ja toimistosihteeri.  Osahankkeen toteutunut asiakasmäärä vuoden 2017 loppuun mennessä oli 86.

Voimavarakeskeinen työorientaatio

Osahankkeen työskentelytapana on voimavara- ja ratkaisukeskeisyys, jota toteutetaan yhteistyössä aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen, työllisyyspalveluiden ja muiden hankkeiden työntekijöiden kanssa. Voimavara- ja ratkaisukeskeisyydestä on ollut erillisiä koulutuksia yhteistyötahoille.

Työllisyystalon toimijoiden kanssa on yhdessä luotu ulkopuolisen asiantuntijan toteuttaman koulutuksen avulla ratkaisukeskeisen työskentelyn tueksi Työllisyystalon työkirja, joka toimii asiakkaiden tilanteen kartoittajana sekä työvälineenä asiakkaan prosessissa. Tavoitteena on, että kaikki työllisyystalon toimijat käyttävät Työkirjaa asiakkaiden kanssa alkukontaktista valmennuksen päättymiseen saakka. Työkirja kulkee asiakkaan mukana siirryttäessä palvelusta toiseen, jolloin asiakkaan prosessi ei katkea.

Yksilövalmennus

Osahankkeen asiakastyö on painottunut yksilövalmennukseen ja sen kehittämiseen. Yksilövalmennuksessa korostuu asiakaslähtöinen ja asiakastahtinen työtapa sekä voimavarakeskeinen ja intensiivinen työote, "arjen koutsina" toimiminen ja palveluiden yhteensovittaminen. Päätavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ja arjenhallinnan vahvistaminen sekä tukeminen ja osallisuuden edistäminen.

Yksilövalmennuksen sisältö vaihtelee asiakkaan tarpeen mukaan. Se voi olla esimerkiksi toimistolla tapahtuvaa ohjausta tai neuvontaa, arjen- ja elämänhallinnan asioiden ohjausta kotona tai kodin ulkopuolella toimimista. Yksilövalmennuksen rinnalle asiakkaille kootaan tarpeen mukaan tueksi myös muita palveluja, kuten erilaiset terveydenhuollon palvelut, päihdepalvelut tai työllistymiseen liittyvät palvelut.

Yksilövalmennus juurtuu Seinäjoen kaupungin aikuissosiaalityöhön sosiaaliohjaajien toteuttamaksi.

Ryhmätyöskentely

Työraitti-valmennus

Syksyllä 2015 osahanke järjesti yhteistyössä kaupungin työhönvalmennusyksikkö Toimintojen Talon kanssa Työraitti-valmennuksen, jossa pohdittiin erilaisia työelämävalmiuksia edistäviä teemoja, kuten raha-asioita, motivaatiota ja työnhakua. Valmennusjakso oli tarkoitettu Toimintojen Talon kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Osa osallistujista oli kuntouttavassa työtoiminnassa ja osa mukana ilman työtoimintasopimusta.

Asiakkaat olivat mukana ryhmän sisällön suunnittelussa. Ensimmäisenä päivänä asiakkaat toivat esiin teemoja, joita halusivat käydä läpi valmennusjakson aikana. Työorientaatiota vahvistettiin käyttämällä voimavarakeskeisiä menetelmiä, kuten motivation-kaavaa ja reteaming-prosessia. Palaute ryhmästä oli pääsääntöisesti myönteistä.

Tekemistä arkeen

Tekemistä arkeen -ryhmää on toteutettu hankkeen aikana eri kokoonpanoilla ja yhteistyökuvioilla viisi kertaa, yhden ryhmätoteutuksen keston ollessa noin kolme kuukautta. Ensimmäinen Tekemistä arkeen – ryhmä käynnistyi loppuvuodesta 2015. Ryhmä perustettiin vastaamaan osahankkeen yksilövalmennuksen asiakkaiden toiveesta saada arkeensa mielekästä tekemistä.

Asiakkaat ovat voineet osallistua ryhmään kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella tai osana sosiaalisen kuntoutuksen prosessia tai osallisuutta edistävänä toimintana.

Jokaisen ryhmän pääperiaate on ollut sama eli asiakkaat luovat ryhmän sisällön. Toiminnan tavoitteena on ollut lisätä asiakkaiden osallisuutta, tarjota vertaistukea, vähentää yksinäisyyttä sekä vahvistaa asiakkaiden voimavaroja ja itseluottamusta. Tavoitteena on ollut myös tutustua Seinäjoen alueen mahdollisuuksiin, mitä täällä voi tehdä. Ryhmässä on tehty tutustumiskäyntejä eri palveluihin ja toimintoihin, retkeilty ja oltu luonnossa, kokeiltu erilaisia luovia toimintoja ja menetelmiä, tehty ruokaa ja harrastettu liikuntaa. Ryhmän pienellä koolla on mahdollistettu yksilöllinen tuki ja ohjaus myös ryhmätilanteessa. Pienryhmään myös päädyttiin, koska asiakkaat kokivat sen turvallisempana.

Ryhmän parhaiksi puoliksi palautekeskustelussa nousivat uudet ihmiset ja se, että sai olla oma itsensä. Asiakkaiden mukaan sai puhua, kysyä ja kertoa mielipiteensä. Asiakkaat myös pitivät uusien asioiden kokeilusta.

Tekemistä arkeen –ryhmän on tarkoitus juurtua osaksi Seinäjoen kaupungin aikuissosiaalityöhön.

Kombi-bänditoiminta

Toukokuusta 2015 lähtien kokoontuneessa Kombissa osallistujat harjoittelevat ja soittavat itse valitsemiaan kappaleita. Ryhmä on suunnattu asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita bänditoiminnasta ja joilla on aiempaa musiikillista osaamista. Osallistujista osa on osallistunut toimintaan kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella ja osa osana sosiaalisen kuntoutuksen prosessia.

Toiminnan avulla musiikkia myös viedään kaupunkilaisten arkeen: bändi on esiintynyt muun muassa vanhainkodeissa ja erilaisissa tapahtumissa, kuten kaupungin rekrytointimessuilla, Siivouspäivässä, Kaks’kättä työpajalla ja työllisyystalon eri tapahtumissa. Bänditoimintaa toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kansalaisopiston ja aikuissosiaalityön kanssa. Kombi on ikään kuin kansalaisopiston räätälöity kurssi osallistujille. Osaava ohjaaja löytyi kansalaisopiston kautta ja sama ohjaaja toimii noin puolet työajasta aikuissosiaalityön ryhmänohjaajana.

Osallistujat ovat kokeneet bänditoiminnan myönteisenä asiana. Keikkatahti on koettu hyväksi, ja keikkoja yritetään saada sovittua mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin paikkoihin.

Ryhmää on aikaisemmin toteutettu yhteistyössä työllisyyspalveluiden, kulttuuripalveluiden, kansalaisopiston ja kaupunginkirjaston kanssa. SOSKU-hankkeen päätyttyä Bänditoiminta Kombi jää pysyväksi toiminnaksi osaksi Seinäjoen kaupungin aikuissosiaalityön osallisuutta edistäviä palveluita.

Kehittäjäasiakasryhmä

Keväällä 2016 osahankkeessa käynnistettiin kaikille avoin kehittäjäasiakasryhmä, jonka tukea hyödynnetään sekä yksilöllisen että ryhmämuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko.

Ryhmässä kartoitetaan asiakkaiden näkemyksiä aikuissosiaalityön sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiskohteista. Tavoitteena toiminnassa on vaikuttaa palveluihin niin, että ne vastaisivat paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Kehittäjäasiakasryhmä juurtuu osaksi Seinäjoen kaupungin aikuissosiaalityötä.

SYTY omaan elämään!

Syksyllä 2016 kokoontuneeseen SYTY omaan elämään! -ryhmätoimintaan sisältyi keskustelua ja toiminnallisuutta sirkuksen keinoin. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä etsivän nuorisotyön ja kulttuuripalveluiden kanssa. Tulisirkustyöpajojen toteutukseen ostettiin osaamista järjestöstä.

Osallistujista osa oli mukana kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella ja osa osana sosiaalisen kuntoutuksen prosessia.

Ryhmässä keskusteltiin omasta elämästä ja tulevaisuuden toiveista: mitkä ovat omat voimavarat ja vahvuudet sekä kehittämisen paikat ja miten edetä pienin askelin kohti omia tavoitteita. Toiminnalliseen osuuteen sisältyi sirkusvälineisiin ja tulisirkuksen periaatteisiin tutustumista. Lisäksi oli mahdollisuus kokeilla tynnyri- ja romurummutusta. Toiminta huipentui tulisirkusiltaan, jossa osallistujat esiintyivät.

Toimintaa toteutetaan jatkossa kerran keväällä ja syksyllä ja sitä toteuttaa Seinäjoen kaupungin aikuissosiaalityö, etsivä nuorisotyö sekä kulttuuripalvelut.

Hyvä meininki

Keväällä 2016 järjestettyyn Hyvä meininki -ryhmätoimintaan sisältyi valokuvausta ja muita luovia menetelmiä.

Kaikki osallistujat olivat toiminnassa mukana osana sosiaalisen kuntoutuksen prosessia.

Toiminnan ideana oli vahvistaa osallistujien positiivisia ajatuksia omista voimavaroista ja tulevaisuudesta. Ryhmässä myös keskusteltiin hyvään oloon, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin liittyvistä asioista. Toiminnan päätteeksi pidettiin valokuvanäyttely kaupungin aikuissosiaalityön aulassa.

Asiakkaat kokivat ryhmän tärkeänä ja tarpeellisena. Heidän mielestään toiminta sopisi esimerkiksi yksinäisille tai mielenterveyden haasteista, kuten masennuksesta, ahdistuksesta tai paniikkihäiriöistä kärsiville. Ryhmässä käsitellyistä teemoista oli tärkeää puhua. Toiminnan koettiin vaikuttaneen myönteisesti omiin ajattelumalleihin, nostaneen mielialaa, vähentäneen ahdistusta ja tarjonneen sosiaalisia kontakteja, joiden kanssa on voinut puhua avoimesti ja luottamuksellisesti.

Ohjaamisesta olivat vastuussa sosionomiopiskelijat, jotka järjestivät toimintaa osana opinnäytetyötä.

Tempauspäivät

Osahankkeessa on järjestetty erilaisia tempauspäiviä matalan kynnyksen periaatteella. Näitä on ollut muun muassa syysretki paikalliselle luontoalueelle, Työllisyystalon yhteiset tapahtumat, kuten joulupaja ja kesätapahtuma, soppatorstai, Yön yli vaellus, apuja velkojen hallintaan ja talvirieha.

Tempauspäivillä on pyritty lisäämään asiakkaiden osallisuutta ja luomaan asiakkaille mahdollisuuksia kokeilla erilaisia asioita ja antaa tietoa asiakkaiden toivomista asioista. Tapahtumia suunniteltaessa on kuunneltu asiakkaiden toiveita ja osan suunnittelussa asiakkaat ovat olleet alkumetreiltä asti mukana.

Palvelusta

Asiakkaiden jatkopolkuna voivat olla muun muassa työllisyyspalvelut, TYP, työkokeilu, työ tai opinnot tai sosiaalisen kuntoutuksen prosessin jatkuminen aikuissosiaalityössä hankkeen päätyttyä.

Yksilövalmennukselle ei ole määritelty aikaa, koska kesto on asiakaskohtaista. On kuitenkin todettu, että muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa ja tästä johtuen asiakkuudet ovat pääsääntöisesti pitkäkestoisia. Osahankkeen asiakkuus on päättynyt esimerkiksi töihin tai kouluun pääsyn, muuton tai oman pyynnön johdosta tai asiakkaan siirtyessä toiseen palveluun.

Asiakkuus voi myös päättyä, kun asiakkaalla ei ole enää tarvetta sosiaalisen kuntoutuksen yksilövalmennukselle tai ryhmämuotoiselle toiminnalle. Hän voi siirtyä eteenpäin muun muassa seuraavien muutosten ansiosta:

• asiakkaan osallisuus omassa toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa on vahvistunut ja lisääntynyt
• asiakkaan hyvinvointi on lisääntynyt
• asiakas on saanut tekemistä, sisältöä ja rytmiä arkeen
• asiakkaan arjessa on yhdessäoloa ja sosiaalista kanssakäymistä
• asiakas on löytänyt omia vahvuuksiaan
• asiakkaan itsetunto on vahvistunut ja rohkeutta on tullut lisää
• asiakas on saanut tukea elämänmuutokseen sekä uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen.

Asiakkuuden päätyttyä tehdään koonti asiakkuuden ajasta hankkeessa, mitkä ovat olleet tavoitteet ja miten niihin on päästy sekä mikä on jatkosuunnitelma. Jatkopolku sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja tarvittaessa pidetään yhteisiä siirtopalavereita ja kuljetaan rinnalla nivelvaiheessa.