Lähivertaisuuskoulutusta kehitetään yhdessä

12.1.2016

Järvenpään SOSKU-hankkeessa on kehitetty koulutus kaikille lähivertaisuudesta kiinnostuneille. Kolmen kuukauden pituinen lähivertaisuuskoulutus pyörähti käyntiin joulukuun alussa. Kymmenen tapaamiskerran aikana lähivertaisuutta lähestytään erilaisten teemojen kautta.

Idea syntyi yhteistyössä

Kokemusasiantuntija Tiina Mauno ja lähivertainen, sosiaalisen kuntoutuksen asiakas Satu Seppä alkoivat suunnitella koulutusta syksyllä 2015 yhdessä Järvenpään SOSKU-hankkeen hanketyöntekijä Susanna Hyypiän ja Kuntoutussäätiön erikoistutkija Outi Hietalan kanssa. Kuntoutussäätiö tukee sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämistä SOSKU-osahankkeissa.

Koulutuksesta vastaava Mauno on kokemusasiantuntija, jolla on pitkä kokemus vertaisuudesta. Hän on käynyt Mielenterveyden keskusliiton ja Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry:n kokemusasiantuntijuuteen liittyviä koulutuksia ja toimii vertaisohjaajana Mieli Maasta ry:ssä.

Idea lähivertaisuuskoulutuksesta syntyi yhteistyössä.

"Keskustelimme itseämme lähellä olevista aiheista, ja minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut tällaisen koulutuksen järjestämisestä. Minulle vertaisuus on yleensäkin ottaen sydämen asia", Mauno kertoo.

Tiina Mauno, Satu Seppä ja Susanna Hyypiä suunnittelevat lähivertaisuuskoulutusta Myllytien toimintakeskuksessa Järvenpäässä. Kuva: Tiia Valkonen / THL

Tiina Mauno, Satu Seppä ja Susanna Hyypiä suunnittelevat lähivertaisuuskoulutusta Myllytien toimintakeskuksessa Järvenpäässä. Kuva: Tiia Valkonen / THL

Lähivertaisuuden skaala on laaja

Lähivertaisuuskoulutuksessa käsitellään oman kokemuksen hyödyntämistä, konkreettista auttamista ja tekoja, tasavertaisuutta ja vastavuoroisuutta sekä erilaisia vuorovaikutustaitoja, kuten vertaissuhteen luomista. Koulutuksessa pohditaan myös omaa jaksamista ja aikaa.

"Vertaisuuden skaala on laaja. Kun koulutuksessa puhutaan lähivertaisuudesta, aloitetaan sillä ja mennään pikku hiljaa vertaisuuden kirjoon", Mauno kertoo.

"Ehdotonta on, että osaa myös sanoa ei; ettei ole jatkuvasti tavoitettavissa", Maunon apuna koulutuksen suunnittelussa ja pyörittämisessä toimiva Seppä lisää. Hän kiinnostui koulutuksesta omien kokemustensa kautta, kun mietti, miten voisi tukea ystäväänsä ilman että itse uupuu.

Yhteiskehittäminen antaa paljon

Parasta Maunon ja Sepän mielestä on yhteiskehittämisen rikkaus.

"Joskus pitää joitakin asioita itsestään selvänä, mutta sitten joku saattaa sanoa jotakin, minkä johdosta alkaa itse ajatella rikkaammin. Yhteiskehittäminen antaa paljon", Mauno sanoo.

Tarve lähtee asiakkaasta

Hyypiä ja Hietala ovat olleet koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa taustatukena ja ideoineet sisältöä yhdessä Maunon ja Sepän kanssa.

Hyypiän mielestä antoisinta on ollut se, kuinka prosessissa toteutuu mitä suurimmissa määrin yhteiskehittäminen.

"Siinä oikeasti kävi niin, että ne, jotka olivat mukana hankkeen toiminnassa, lähtivät toteuttamaan koulutusta. Olen mukana ja teen osioita, joita hankkeeseen tarvitsee, kuten raportoin ja mietin, miten koulutus menee hankkeen tavoitteisiin ja toteutetaanko sitä jatkossa. Mutta kaikista antoisinta on ollut, että tarve on lähtenyt asiakkaasta tai vertaisesta, ja siihen on tarttunut kokemusasiantuntija. Itse olen ollut taustalla tukena ja apuna."