Tutkimuksen tuloksia

 

Stressi, kehitys ja mielenterveys -hankkeessa tehtyjen tutkimusten keskeisimmät tulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, että valtaosa tutkimukseen osallistuneista on selvinnyt eri ikävaiheiden kehitystehtävistä ja haasteista hyvin. Nuoren kasvuun, kehitykseen ja kasvuympäristöön näyttää kuitenkin liittyvän riskitekijöitä, jotka voivat uhata nuoren hyvinvointia ja vaikuttaa pitkälle hänen elämäänsä.

Esimerkiksi sosioekonomisen aseman ja sukupuolen yhteydet terveyteen ja hyvinvointiin näyttäytyivät tutkimustuloksissa läpileikkaavasti. Muun muassa kuolleisuus, psyykkinen oireilu ja elintavat olivat kaikki yhdistettävissä sosioekonomisiin tekijöihin kuten koulutustasoon ja ammattiasemaan. Sukupuolten välillä on eroja muun muassa mielenterveydessä, elintavoissa ja kuolleisuudessa sekä näihin liittyvissä riski- ja suojatekijöissä.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin:

• Mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät havaittavissa jo varhain 
• Perheen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille kantaa elämänkulussa kauas
• Haitalliselle terveyskäyttäytymiselle on useita altistavia tekijöitä
• Lisää tutkimuksen tuloksia julkaisuista 

Julkaisut

Mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät havaittavissa jo varhain

Monet aikuisuuden mielenterveyttä määrittävät tekijät olivat yhdistettävissä nuoruusiän olosuhteisiin ja kulkuun.

Nuoruusiän ja varhaisaikuisuuden mielenterveys ennusti tulosten mukaan aikuisiän mielenterveyttä sukupuolesta riippumatta. Toisin sanoen, mielenterveyden haasteet nuoruudessa jatkuvat usein aikuisuuteen. Useimmat nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa ilmenevät psykososiaaliset haasteet (kuten tyytymättömyys opintomenestykseen, vanhempien avioero, rikoskäyttäytyminen sekä seurustelusuhteiden puute) liittyvät esimerkiksi sekä jaksottaiseen että pitkittyneeseen masennukseen myöhemmässä iässä. 

Tulokset osoittivat myös, että monet sekä yksilön omat että ympäristöön liittyvät voimavarat suojasivat yksilöä mielenterveyttä uhkaavilta tekijöiltä. Itsetunto, jota voidaan pitää yhtenä hyvän mielenterveyden osa-alueena, suojasi myöhemmältä masennukselta. Itsetunto oli jo 16-vuotiailla miehillä parempi kuin naisten ja tämä ero säilyi keski-ikään asti. Toisaalta itsetunnon kasvuvauhti oli naisilla nopeampaa.  Nuorilla, joilla oli enemmän ristiriitoja ihmissuhteissa, oli myös huonompi itsetunto sekä ajankohtaisesti että aikuisuudessa.

Perheen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille kantaa elämänkulussa kauas

Lapsuudessa ja nuoruudessa koetut haasteet perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa ovat osa monimutkaista riskitekijöiden verkostoa, joka ulottuvuu pitkälle aikuisuuteen. Nuorena koetut epäsuotuisat perhesuhteet olivat yhteydessä esimerkiksi runsaampaan humalajuomiseen 20- ja 30-vuoden iässä. 

Lapsuudessa koettu vanhempien avioero oli tulosten mukaan riskitekijä aikuisena koetuille mielenterveysongelmille, pari- ja ihmissuhdevaikeuksille sekä heikommalle sosioekonomiselle asemalle. 

Avioliitto on yhteydessä parempaan mielen hyvinvointiin eri ikävaiheissa, erityisesti miehillä. Naimattomuus ja avioero lisäsivät tutkimuksen mukaan riskiä masennusoireilulle ja heikommalle itsetunnolle. Naisilla ei havaittu eroja seurustelusuhteen, avoliiton tai avioliiton välillä suhteessa mielen hyvinvointiin.

Vanhemmaksi tulo oli yhteydessä mielen hyvinvoinnin positiivisen kehityksen taittumiseen, mutta pidemmällä aikavälillä vanhemmaksi tulleet kokivat kuitenkin enemmän merkityksellisyyttä elämässään ja etenkin isillä itsetunto oli keski-iässä parempi kuin miehillä, joilla ei ollut lapsia.  

Haitalliselle terveyskäyttäytymiselle on useita altistavia tekijöitä

Monet psykososiaaliset tekijät olivat yhteydessä epäterveellisiin elintapoihin ja vastaavasti jotkut elintavat johtivat kielteisiin psykososiaalisiin seurauksiin. 

Esimerkiksi masennusoireilu ennusti miehillä myöhemmin ilmenevää painonnousua, joka voi viitata epäterveellisiin elintapoihin. Naisilla mielialan ja painon muutokset ilmenivät samanaikaisesti. Lisäksi naisilla heikompi itsetunto oli iän mukaan kasvavassa määrin yhteydessä korkeampaan painoindeksiin.

Alkoholin runsaampaan käyttöön aikuisuudessa oli yhteydessä nuoruuden runsaat sosiaaliset kontaktit sekä miessukupuoli. Psyykkiset oireet olivat myös yhteydessä myöhemmin aikuisuudessa ilmenevään runsaaseen humalajuomiseen. Positiivista on kuitenkin se, että nuoruudessa ilmennyt runsas alkoholinkulutus ei yhdistynyt pitkittyneeseen huono-osaisuuteen, jos juominen väheni nuoruusiän jälkeen. 

Tulosten hyödyntäminen

Tutkimuksen aineisto muodostaa kansainvälisesti arvokkaan seuranta-aineiston ja tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti nuoriin ja aikuisiin kohdistuvassa mielenterveys- ja hyvinvointityössä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja nuorisotoimessa.

Seurantatutkimuksen analysointi- ja raportointityö jatkuu edelleen. Tutkimuksesta on valmistunut lukuisia tieteellisiä julkaisuja alan arvostetuissa koti- ja ulkomaisissa lehdissä. Aineistoa on hyödynnetty opinnäytetöissä ja tuloksia esitelty laajasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin.