Toimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon sisällön kehittämiseen
Tietoa kunnista kyselytutkimuksella
Hankkeessa kerättiin vuonna 2015 tietoa mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisestä sekä mielenterveys- ja päihdetyön menetelmistä ja yhteistyöstä kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa.
Tiedonkeruu kohdistui opiskeluterveydenhuoltoon toisen asteen oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, joiden opiskelijoille kunnan on lakisääteisesti järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut (Valtioneuvoston asetus 338/2011).
Tutkimukseen valittiin 94 kuntaa eri puolilta maata Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Mukaan otettiin kuusi suurinta kaupunkia ja kaupungit, joissa on ammattikorkeakoulu. Muista kunnista otettiin otos aluehallintovirastojen toiminta-alueittain erilaisista kuntatyypeistä.
Toimenpide-ehdotukset
Opiskelijoille on turvattava tasalaatuiset palvelut
Ryhmä- ja verkkomuotoisia menetelmiä käyttöön
Yhteisiä toimintaohjeita tarvitaan
Mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistamaan
Mielenterveys- ja päihdetyö näkyväksi
Opiskelijoille on turvattava tasalaatuiset palvelut
- Opiskeluterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut tulee järjestää kokonaisuutena (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Valtioneuvoston asetus 338/2011), mutta tämä ei toteudu kaikissa kunnissa.
- Perustasoiset mielenterveys- ja päihdepalvelut tulee tarjota mahdollisuuksien mukaan konkreettisesti oppilaitoksissa tai keskitetyissä opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä, joissa palvelut ovat helposti opiskelijoiden saatavilla matalalla kynnyksellä.
- Hoito erikoissairaanhoidossa ei poista opiskeluterveydenhuollon vastuuta opiskelijan hoidon toteutumisen seuraamisesta ja opiskeluympäristössä tarvittavista toimenpiteistä.
- Henkilöstöresursointiin tulee kiinnittää edelleen huomiota, sillä riittämättömyyttä on erityisesti psykologi- ja lääkäripalveluissa sekä mielenterveyspalvelujen verkostossa.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkostojen rakentamisessa kunnissa ja tulevaisuuden maakunnissa tulee olla mukana erikoissairaanhoidon, opiskeluterveydenhuollon, opetustoimen ja sosiaalihuollon toimijoita.
- Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitaminen kuuluvat jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen työhön opiskeluterveydenhuollossa. Tueksi toivotaan muita matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja. Lisäksi tarvitaan hyvää yhteistyötä erityistason palvelujen kanssa.
- Opiskeluterveydenhuollon profiilia tulee selkeyttää. Opiskeluterveydenhuollon palveluvalikoima ei ole selkeä, eikä sen rooli opiskelukyvyn tukemisessa tule riittävästi esille kauas nuoren tulevaisuuteen vaikuttavassa elämänvaiheessa.
- Opiskeluterveydenhuollon palvelujen tulee toimia tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja olla osa niiden toimintakulttuuria.
Ryhmä- ja verkkomuotoisia menetelmiä käyttöön
- Opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset näkevät tärkeiksi ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tehostamisen, keinot varhaiseen puuttumiseen, erilaiset puheeksioton ja neuvonpidon toimintamallit sekä lievien ja keskivaikeiden (komplisoitumattomien) häiriöiden hoitomenetelmät.
- Mielenterveys- ja päihdetyöhön tarvitaan strukturoituja toimintamalleja ja työmenetelmiä.
- Yleisimpiä opiskelijoilla esiintyviä mielenterveys- ja päihdeongelmia tulee seuloa systemaattisesti opiskeluterveydenhuollossa.
- Seulonta- ja kyselymenetelmien käyttö tulee ohjeistaa kansallisesti ja sopia työnjaosta opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä.
- Opiskeluterveydenhuollossa kannattaa ottaa käyttöön ryhmämuotoisia menetelmiä kohdennettuna esimerkiksi masennuksen ja ahdistuneisuuden ehkäisyyn, stressinhallintaan ja epäsosiaalisesti oireileville opiskelijoille.
- On tarpeen kehittää myös uudenlaisia menetelmiä, joissa korostuvat esimerkiksi toiminnallisuus, vaihtelevat toteutustavat ja sosiaalisen median käyttö.
- Opiskeluterveydenhuollossa tulee ottaa käyttöön opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä vaikuttaviksi todettuja ja luotettavia verkkopalveluja sekä hoitokäytäntöjä ohjaavia Käypä hoito -suosituksia ja Sora-lainsäädännön säännöksiä esimerkiksi opiskelijoiden huumausainetestauksesta.
- Opiskelija voidaan ohjata myös soveltuvaan nettiterapiaan.
Yhteisiä toimintaohjeita tarvitaan
- Mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvistä toimintaohjeista, kuten keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tunnistamisesta ja tukemisesta moniammatillisesti sekä opiskelu-uupumuksen ja -stressin ehkäisemisestä, tulee sopia oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmissä.
- Terveystarkastukseen kutsumisen ja kiireellisyysarvioinnin käytäntöjä opiskeluterveydenhuollossa tulee yhtenäistää ja ohjeistaa kansallisesti.
- Etsivää työotetta voidaan oppilaitoksissa hyödyntää keskeyttämisvaarassa olevien ja mahdollisten opiskelupudokkaiden löytämisessä ja varhaisessa tukemisessa sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä.
- Opiskelijan sairaudesta, vammasta tai muusta syystä johtuvan erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuen järjestämisestä tulee sopia oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmissä.
Yhteistyössä mahdollisuuksia
- Yhdessä tekemisen työtapoja tulee ottaa käyttöön mielenterveys- ja päihdetyössä opiskeluterveydenhuollossa, sillä ne koetaan hyödyllisiksi sekä opiskelijoiden että ammattilaisten kannalta. Näitä ovat esimerkiksi työparityöskentely, yhteisvastaanotto, moniammatilliset työryhmät, opiskelijan saattaen siirtäminen työntekijältä toiselle tai palvelusta toiseen ja liikkuvat erityistason tai keskitetyt matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut.
- Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto oppilaitoksessa tai joustava tavoitettavuus matalan kynnyksen palveluissa koetaan toimivaksi työtavaksi. Oppilaitoksissa työskentelevien sairaanhoitajien osaaminen psykiatrisesta ja erityisesti nuorisopsykiatrisesta työstä tulee varmistaa.
- Konsultaatioista ja niihin liittyvistä toimintatavoista tulee sopia paikallisesti opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä.
- Lääkäri-hoitaja -työparityöskentely edellyttää selkeää yhteistyöstä ja työnjaosta sopimista sekä paikallisella että kansallisella tasolla.
- Verkostopalaverit erityisesti nuorisopsykiatrisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa ovat tärkeitä hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi ja väliinputoamisen ehkäisemiseksi.
Mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistamaan
- Opiskeluterveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla riittävästi koulutusta ja osaamista opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen ja hoitamiseen sekä mahdollisuus vahvistaa nuorten ikä- ja kehitysvaiheisiin liittyvää osaamistaan.
- Ammattilaisille tulee tarjota nimenomaan opiskeluterveydenhuoltoon soveltuvaa mielenterveys- ja päihdetyön täydennyskoulutusta sekä mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja saada tukea työlleen verkossa toteutettavien ratkaisujen avulla.
- Käytännön työn kannalta hyödyllistä on järjestään täydennyskoulutusta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä.
Mielenterveys- ja päihdetyö näkyväksi
- Mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokituksen SPAT-koodeja tulee käyttää yhtenäisesti opiskeluterveydenhuollossa. Näitä ovat esimerkiksi terapeuttisen keskustelun, erityisen tuen tarpeen, psykososiaalisen neuvonnan ja ohjauksen sekä päihteisiin tai riskikäyttäytymiseen liittyvän ohjauksen koodit.
- Asiakaspalautteen keräämistä ja hyödyntämistä sekä nuorten kuulemista tulee tehostaa. Opiskeluterveydenhuoltoa ja muita opiskelijoille ja nuorille suunnattuja palveluja tulee kehittää yhteistyössä nuorten ja opiskelijoiden kanssa (STM 2016:13). On tarpeen hyödyntää nuorille soveltuvia palautteen saamisen kanavia, kuten sosiaalista mediaa.
Tutustu tarkemmin kyselyn tuloksiin
Outi Kanste, Henna Haravuori, Maire Kolimaa, Helena Vorma, Susanna Fagerlund-Jalokinos, Jaana Suvisaari, Essi Muinonen & Mauri Marttunen. Mielenterveys- ja päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa: palvelut, menetelmät ja yhteistyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpaperi 2016:19
Viitteet
STM 2016:3. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:3
