A-ryhmän streptokokin aiheuttamia vakavia infektioita on edelleen runsaasti
Tyypillisesti A-streptokokki aiheuttaa lievän taudin kuten kuumeisen nieluinfektion, märkäruven, tulirokon, perianaali-ihottuman tai ruusuinfektion. Tänä keväänä bakteeri on kuitenkin aiheuttanut paljon myös vakavia infektiota, eli tartuntoja, joissa bakteeri havaitaan veressä tai aivo-selkäydinnesteessä.
Toukokuun puoliväliin mennessä THL:n tartuntatautirekisteriin oli tehty jo 204 ilmoitusta vakavasta A-streptokokkitaudista. Viime vuonna vastaavana aikana ilmoituksia oli vajaa 170. Koko vuoden 2023 aikana vakavia A-streptokokkitapauksia todettiin eniten koko taudin seuranta-aikana, yhteensä 427 tautitapausta. Tämän kevään aikana tapausmäärät ovat siis pysyneet edelleen poikkeuksellisen suurina.
Vakavat infektiot painottuvat vanhempiin ikäluokkiin. Alkuvuoden tapauksista 46 prosenttia on todettu yli 60-vuotiailla. Korkean iän lisäksi vakavalle infektiolle altistavia tekijöitä ovat elimistön puolustuskykyä heikentävät sairaudet sekä pistohuumeiden käyttö.
Lapsilla vakavat infektiot ovat harvinaisia, mutta vuoden 2024 aikana tapauksia on ollut tavallista enemmän myös alle 15-vuotiailla. Alkuvuonna todetuista tapauksista seitsemän prosenttia on todettu tässä ikäryhmässä. Eri puolilta Eurooppaa on jo loppuvuodesta 2022 raportoitu lasten vakavien A-streptokokki-infektioiden lisääntyneen.
Emm1 ollut yleisin bakteerityyppi
A-streptokokki-infektioita aiheuttavat useat eri A-streptokokkityypit. Osan näistä, kuten emm1-tyypin, tiedetään liittyvän vakaviin pehmytkudosinfektioihin ja muihin erityisen vakaviin taudinkuviin.
Vuoden 2022 aikana vakavien A-ryhmän streptokokki-infektioiden määrä alkoi lisääntyä Euroopassa, ja myös emm1-tyypin aiheuttamien tapausten määrä kasvoi. Suomessakin emm1-tyypin aiheuttamien tapausten osuus lisääntyi vuoden 2023 aikana, jolloin 12 prosenttia tapauksista oli kyseisen tyypin aiheuttamia. Kuluvana keväänä emm1 on ollut yleisin A-streptokokkityyppi ja sen osuus on 21 prosenttia.
A-streptokokki-infektion vakavaan taudinkuvaan voi liittyä esimerkiksi äkillinen yleiskunnon lasku, nopeasti nouseva kuume, päänsärky, ihoalueella tai raajassa ilmenevä laajeneva punoitus tai kova kipu ilman edeltävää vammaa. Tällöin on syytä hakeutua viipymättä terveydenhuollon arvioon. Nopea mikrobilääkehoidon aloitus parantaa vakavan taudin ennustetta.
Lisätiedot
Tartuntatautilääkäri
THL
p. 029 524 8557
tartuntatautilaakari(a)thl.fi
Hanne-Leena Hyyryläinen
erikoistutkija
THL
p. 029 524 6123
[email protected]
