Aiempaa harvemmalla huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaalla on hepatiitti C

Suurin osa (60 %) huumehoidossa ja -kuntoutuksessa vuonna 2023 olleista asiakkaista oli käyttänyt viimeisen vuoden aikana jotakin päihdettä pistämällä. Näistä asiakkaista 35 prosenttia oli käyttänyt ruiskuja ja neuloja tai muita pistovälineitä yhteisesti. Pistovälineiden yhteiskäyttö on merkittävin hepatiitti C:n tartuntatapa.

Viimeisen vuoden aikana hepatiitti C oli testattu 54 prosentilla asiakkaista. Viimeisen vuoden aikana testatuista 26 prosenttia oli saanut positiivisen testituloksen. Positiivisen testituloksen saaneiden osuus on puolittunut viidessä vuodessa. Vuonna 2018 viimeisen vuoden aikana testatuista 57 prosenttia oli saanut positiivisen testituloksen.

”Myönteisen kehityksen taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä, kuten Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019, vuonna 2019 annettu C-hepatiitin hoitopolkusuositus, hoitojen yksinkertaistuminen, hoidettavien määrän kasvaminen, hoidon yhdistäminen päihdepalveluihin, korvaushoitopotilaiden määrän kasvaminen sekä hepatiittihoitojen toteuttaminen terveysneuvontapisteissä”, kertoo THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen.

Päihdepalveluissa on onnistunut hepatiitti C:n hoitokäytäntöjen tehostaminen

”Tuloksissa näkyy päihde- ja riippuvuuspalveluiden kasvanut aktiivisuus hepatiitti C:n hoitokäytäntöjen kehittämisessä ja jalkauttamisessa”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Henrikki Brummer-Korvenkontio. 

Testitulos voi perustua asiakasasiakirjoihin tai asiakkaan omaan ilmoitukseen. Tiedonkeruu ei erottele hepatiitti C -vasta-ainetestiä ja -nukleiinihappotestiä toisistaan. Vain nukleiinihappotesti osoittaa tartuttavan hepatiitti C -infektion.

Alle 25-vuotiailla ja ensi kertaa hoitoon hakeutuvilla testaamattomuus on yleisempää. Heillä positiivisissa testituloksissa ei myöskään ole vastaavaa laskua.

”Vaikka myönteistä kehitystä on tapahtunut, etenkään päihteitä aktiivisesti käyttävien hepatiitteja ei vielä kattavasti etsitä eikä hoideta. Tarvitaan testaamista ja hoitoa matalalla kynnyksellä päihdepalveluissa sekä liikkuvia palveluita siellä, missä päihteitä pistämällä käyttävät asioivat. Hallitusohjelmassa mainittu hepatiitti C:n hävittäminen vuoteen 2027 mennessä ei onnistu, ellei hoidon kattavuutta edelleen paranneta”, Häkkinen toteaa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteena on poistaa hepatiitti C terveysongelmana vuoteen 2030 mennessä. Tartunnan saaneiden tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen ei kuitenkaan toteudu tehokkaasti. 

”Hoitoketju, joka tavoittaa tartunnan saaneet aina diagnoosista hoitoon asti, on keskeinen hepatiitti C:n torjunnassa. Tämä toimii parhaiten, kun diagnoosi ja hoito järjestetään kokonaisvaltaisesti siellä, missä tartunnat todetaan” kommentoi Brummer-Korvenkontio.

Yli puolet huumehoidon ja kuntoutuksen asiakkaista ilmoitti monipäihdekäytöstä

Asiakkaiden yleisimmät ongelmia aiheuttavat päihteet olivat opioidit (80 %), rauhoittavat lääkkeet (58 %), stimulantit (53 %) ja kannabis (44 %).  Neljällä asiakkaalla viidestä useampi kuin yksi päihde aiheutti ongelmia. 

Yli puolet (55 %) asiakkaista ilmoitti monipäihdekäytöstä eli samanaikaisesta tai peräkkäisestä päihteiden käytöstä, jolla tavoitellaan eri päihteiden yhteisvaikutusta. Heistä 18 prosentilla monipäihdekäyttö oli sellaista, että ongelmallisimman päihteen nimeäminen oli vaikeaa.

Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaista 71 prosenttia asui yksin. Yhdeksän prosenttia asiakkaista oli asunnottomia. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oli 78 prosenttia asiakkaista.

Huumehoidon ja -kuntoutuksen erillistiedonkeruu ei kuvaa kattavasti kaikkea huumehoitoa ja -kuntoutusta

Tilastoraportti pohjautuu huumehoidon ja -kuntoutuksen erillistiedonkeruun tietoihin.  

Aineisto ei kerro kattavasti kaikista Suomessa annettavan huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaista eikä kaikesta huumehoidosta ja -kuntoutuksesta, sillä osallistuminen tiedonkeruuseen on vapaaehtoista. Aineistossa painottuvat laitoshoidossa tai -kuntoutuksessa olevat asiakkaat ja opioidiriippuvuuden korvaushoito.

Aiheesta lisää

• Mikä on hepatiitti C? (THL)
• Hepatiitti C esiintyvyys (THL)
• Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019 (Valtioneuvosto)
• C-hepatiitin hoitopolku: Maksasairauden hoidosta infektion eliminaatioon (THL)

Lähde 

Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaat 2023

Lisätietoja

Leena Kovanen
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 7235
[email protected]

Margareeta Häkkinen
ylilääkäri
puh. 029 524 7865
[email protected]

Henrikki Brummer-Korvenkontio
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 8455
[email protected]