Hepatiitti C-tapausten esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2023 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1 125 (20/100 000) uutta hepatiitti C -tartuntaa, mikä on samaa luokkaa kuin edellisvuosina.
Eniten tartuntoja raportoitiin (16 %) Helsingin kaupungissa (27/100 000). Ilmaantuvuudet olivat korkeimmat Pohjois-Savon- (35/100 000) ja Etelä-Savon (31/100 00) hyvinvointialueilla.
Tartunnoista 66 % todettiin miehillä. Miesten tapaukset painottuivat 20–34-vuotiaiden ikäryhmiin, joiden osuus oli 52 %. Ilmaantuvuudet olivat korkeimmat 20–24-vuotiaiden (84/100 000) ja 25–29-vuotiaiden (80/100 000) miesten ikäryhmissä. Valtaosa (75 %) tapauksista todettiin suomalaista alkuperää olevilla henkilöillä. Tartuntamaa oli tiedossa 58 %:ssa tapauksista. Näistä suurin osa (82 %) oli Suomessa saatuja tartuntoja.
Huumeiden pistoskäyttö on yleisin hepatiitti C:n tartuntatapa
Huumeiden pistoskäyttö oli yleisin tartuntatapa (42 %). Seksi ilmoitettiin tartuntatavaksi 9 %:ssa tapauksista. Tieto tartuntatavasta puuttui 50 %:ssa tapauksista.
Suurin osa hepatiitti C -tartunnoista ilmoitettiin ilman henkilötunnusta vuosina 1995–1997. Vuosien 1996–2000 korkeita hepatiitti C -lukuja (keskimäärin 1 800/vuosi) selittää osittain näiden tapausten mahdollinen rekisteröinti useampaan kertaan sekä ennen seurantaa todettujen tapausten todennäköinen kirjautuminen pääosin näille vuosille. Vuodesta 2003 lähtien tapausmäärä on ollut vuosittain keskimäärin 1 150.
Kaikkiaan tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu noin 38 100 hepatiitti C -tapausta vuosina 1995-2023. Tartunnan saaneiden ja kantajien kokonaismäärä ei ole tiedossa, koska hepatiitti C:n esiintyvyyttä ei ole tutkittu väestötasolla.
Valtaosa tartunnan saaneista on käyttänyt huumeita pistämällä. Hepatiitti C -vasta-aineiden esiintyvyyden arvioidaan olevan huumeita pistämällä käyttävien keskuudessa erittäin korkea, noin 75 %. Korkeasta esiintyvyydestä johtuen tartuntojen vähentäminen tässä ryhmässä ei onnistu yksinomaan ennaltaehkäisyn keinoin kuten ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmilla. Tartunnan saaneet tulee diagnosoida ja saattaa hoidon piiriin infektioon liittyvän sairastuvuuden sekä jatkotartuntojen ehkäisemiseksi.
Hepatiitti C -strategia ja hoitopolkusuositus
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2016 Suomen ensimmäisen C-hepatiittistrategian. Strategian pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien hepatiitti C -kantajien hoito ja hepatiitti C:n ilmaantuvuuden ja kroonisen tartunnan saaneiden määrän pienentäminen.
Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019
Kansallisen hiv- ja hepatiittiasiantuntijatyöyhmän laatima C-hepatiitin hoitopolkusuositus julkaistiin keväällä 2019. Suositus käsittelee kattavasti C-hepatiitin diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä kysymyksiä. Suosituksen mukaisesti C-hepatiitin hoito tulee toteuttaa pääasiallisesti paikoissa, missä infektiot todetaan: perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa (erityisesti vierotus- ja korvaushoitoyksikössä), vankiloissa sekä jatkossa myös pistämällä huumeita käyttäviä palvelevissa terveysneuvontapisteissä.
C-hepatiitin hoitopolku : Maksasairauden hoidosta infektion eliminaatioon
Viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa on hoidettu keskimäärin 1 900 kantajaa vuosittain. Lääkehoitoa tarvitsevia arvioidaan olevan edelleen noin 10 000–15 000.
