Hepatiitti C-tapausten esiintyvyys Suomessa
Vuonna 2022 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1 148 (21/100 000) uutta hepatiitti C -tartuntaa, mikä on samaa luokkaa kuin edellisvuosina.
Eniten tartuntoja raportoitiin (33 %) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (22/100 000). Ilmaantuvuudet olivat korkeimmat Kanta-Hämeen (29/100 000), Itä-Savon (28/100 00), Satakunnan (27/100 000) ja Etelä-Karjalan (27/100 000) sairaanhoitopiireissä.
Tartunnoista 61 % todettiin miehillä. Miesten tapaukset painottuivat 20–39-vuotiaiden ikäryhmiin, joiden osuus oli 62 %. Ilmaantuvuudet olivat korkeimmat 20–24-vuotiaiden (74/100 000) ja 25–29-vuotiaiden (58/100 000) ikäryhmissä.
Valtaosa (85 %) tapauksista todettiin suomalaista alkuperää olevilla henkilöillä. Tartuntamaa oli tiedossa 56 %:ssa tapauksista. Näistä suurin osa (87 %) oli Suomessa saatuja tartuntoja.
Huumeiden pistoskäyttö on yleisin hepatiitti C:n tartuntatapa
Huumeiden pistoskäyttö oli yleisin tartuntatapa (40 %). Seksi ilmoitettiin tartuntatavaksi 8 %:ssa tapauksista. Tieto tartuntatavasta puuttui 48 %:ssa tapauksista.
Suurin osa hepatiitti C -tartunnoista ilmoitettiin ilman henkilötunnusta vuosina 1995–1997. Vuosien 1996–2000 korkeita hepatiitti C -lukuja (keskimäärin 1 800/vuosi) selittää osittain näiden tapausten mahdollinen rekisteröinti useampaan kertaan sekä ennen seurantaa todettujen tapausten todennäköinen kirjautuminen pääosin näille vuosille. Vuodesta 2003 lähtien tapausmäärä on ollut vuosittain keskimäärin 1 200.
Kaikkiaan tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu noin 36 800 hepatiitti C -tapausta vuosina 1994–2022. Tartunnan saaneiden ja kantajien kokonaismäärä ei ole tiedossa, koska hepatiitti C:n esiintyvyyttä ei ole tutkittu väestötasolla.
Valtaosa tartunnan saaneista on käyttänyt huumeita pistämällä. Hepatiitti C -vasta-aineiden esiintyvyyden arvioidaan olevan huumeita pistämällä käyttävien keskuudessa erittäin korkea (noin 75 %). Korkean esiintyvyyden vuoksi tartuntojen vähentäminen tässä ryhmässä ei onnistu yksinomaan ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmilla. Tartunnan saaneet tulee diagnosoida ja saattaa hoidon piiriin infektioon liittyvän sairastuvuuden sekä jatkotartuntojen ehkäisemiseksi.
Hepatiitti C -strategia ja hoitopolkusuositus
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2016 Suomen ensimmäisen C-hepatiittistrategian. Strategian pitkän aikavälin tavoitteena on kaikkien hepatiitti C -kantajien hoito ja hepatiitti C:n ilmaantuvuuden ja kroonisen tartunnan saaneiden määrän pienentäminen
Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019.
THL:n nimeämän kansallisen hiv- ja hepatiittiasiantuntijatyöyhmän laatima C-hepatiitin hoitopolkusuositus julkaistiin keväällä 2019. Suositus käsittelee kattavasti C-hepatiitin diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä kysymyksiä. Suosituksen mukaisesti C-hepatiitin hoito tulee toteuttaa pääasiallisesti paikoissa, missä infektiot todetaan: perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa (erityisesti vierotus- ja korvaushoitoyksikössä), vankiloissa sekä jatkossa myös pistämällä huumeita käyttäviä palvelevissa terveysneuvontapisteissä.
C-hepatiitin hoitopolku : Maksasairauden hoidosta infektion eliminaatioon
THL on päivittämässä maahanmuuttajien infektiotautien seulontojen ohjeistusta ja tulee suosittamaan seulontoja korkean esiintyvyyden (yli 2 %) maista tuleville ja korkean riskin omaaville.
