Elintapaohjaus ehkäisee muistisairauksia – FINGER-mallia kannattaisi hyödyntää alueilla enemmänkin
Muistisairauksia ehkäisevä FINGER-toimintamalli tunnetaan hyvinvointialueilla melko hyvin, mutta vain reilu puolet alueista hyödyntää mallia. Tilanne vaihtelee kunnittain, ja mallia sovelletaan alueilla eri tavoin. Mallin tehokkaampi hyödyntäminen auttaisi hillitsemään muistisairauksien määrän kasvua.
FINGER-toimintamalli kuvaa, miten iäkkäiden aivoterveyttä ja toimintakykyä voidaan tukea elintavoilla, kuten liikunnalla, ravitsemuksella ja muistiharjoittelulla. Tutkimuksen mukaan FINGER-elintapaohjelma parantaa muisti- ja ajattelutoimintoja ja vaikuttaa terveyteen, toimintakykyyn ja palvelujen tarpeeseen.
Elintapaohjauksen koordinoimattomuus hidastaa mallin käyttöä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Vaikuttavuuskeskuksen tuoreen selvityksen mukaan FINGER-toimintamallia hyödynnetään useammin alueilla, joilla iäkkäiden palveluissa on entuudestaan toimivat yhteistyörakenteet hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Malli on useammin käytössä myös alueilla, joiden strategioissa ja ohjaavissa asiakirjoissa painotetaan hyvinvointia edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä.
Mallin käyttöönottoa puolestaan vaikeuttavat hyvinvointialueiden uudet rakenteet. Elintapaohjauksen poikkihallinnollinen koordinointi on hyvinvointialueilla vielä kesken, mikä hidastaa mallin jalkauttamista.
Toimijoiden tavoitteellista yhteistyötä ja osaamista tulee vahvistaa
Selvityksen kehittämisehdotusten mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi koordinoida elintapaohjausta entistä vahvemmin. Lisäksi alueiden ja paikallisten järjestöjen konkreettisen yhteistyön tulisi olla tavoitteellisempaa.
”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä, mutta elintapaohjaus on niin moniulotteinen kokonaisuus, että siihen tarvitaan toimijoiden yhteistyötä sekä vastuiden ja roolien selkeyttämistä”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Marjaana Pennanen.
Tämä edellyttää, että hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta näkyy nykyistä vahvemmin hyvinvointialueen ja kuntien strategioissa ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Tällöin vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää vahvemmin palvelujen kehittämisessä ja sektorirajat ylittävän elintapaohjauksen johtamisessa.
Lisäksi muistihäiriöiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja elintapaohjaukseen liittyvää osaamista tarvitaan lisää niin hyvinvointialueilla, kunnissa kuin ikäihmisten parissa toimivissa järjestöissä.
Muistisairauksien lisääntymistä voidaan ehkäistä ennalta
Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntyessä, ja niiden hoito muodostaa jo merkittävän osan sote-kustannuksista. Nykytiedon mukaan jopa 45–50 prosenttia muistisairauksista liittyy muokattavissa oleviin elintapatekijöihin.
”Muistisairauksiin ei ole parannuskeinoa, joten on tärkeä keskittyä niiden ennaltaehkäisyyn. Iäkkäiden ihmisten määrän lisääntyessä on korkea aika vahvistaa iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja näin tukea ihmisten hyvinvointia”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Teija Hammar.
Iäkkäät hyötyvät elintapaohjauksesta muistisairauksien riskin vähenemisen lisäksi myös yleisen terveydentilan paranemisen kautta. Yhteiskunnalta puolestaan säästyy terveys- ja sosiaalipalvelujen kustannuksia, kun elintapojen kohentaminen ylläpitää iäkkäiden terveyttä ja toimintakykyä ja tukee arjen sujuvuutta.
FINGER-toimintamallin käyttöä selvitettiin hyvinvointialueiden iäkkäiden palveluista ja hyte-työstä vastaavilta johtajilta ja esihenkilöiltä keväällä 2024.
Lisätietoja
Teija Hammar
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7149
[email protected]
Marjaana Pennanen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7685
[email protected]
