Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitoonpääsytietojen julkaisussa on siirrytty koko vuoden kattavaan tilastoraportointiin

Osassa hyvinvointialueita yli puoli vuotta kiireettömään erikoissairaanhoitoon hoitoa odottaneiden määrä väheni vuonna 2024. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy toteutui Suomessa edelleen pääosin hoitajavetoisesti.

Tietojen vertailtavuuden vuoksi hoitoonpääsytietojen tilastoraportit kattavat nyt koko vuoden 2024 tiedot aiemmin 2–3 kertaa vuodessa ilmestyneiden tilastoraporttien sijaan. THL julkaisee lisäksi sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon hoitoonpääsytiedoista kuukausittain päivittyviä tietokantaraportteja. 

Poimimme raporteista oleellisia tietoja, jotka kuvaavat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tilannetta vuonna 2024. 

1. Hoitajat hoitivat suurimman osan hoitoonpääsykäynneistä 

Niistä perusterveydenhuollon käynneistä, joiden tuli toteutua lain mukaan kahden viikon sisällä, suurin osa (75 %) oli laillistetuille hoitajille, kuten sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Näistä hoitajakäynneistä lähes kaikki (95 %) toteutuivat 14 vuorokauden enimmäisajassa. 

Avosairaanhoidon ensimmäisten hoitoonpääsykäyntien (enimmäisaika 14 vrk) määrä ja prosenttiosuus vastaanottajan ammattiryhmän mukaan vuonna 2024 *
* Mukana etä- ja läsnäkontaktina (R10-R59) toteutuneet hoitotapahtumat, joissa käynnin luonne on sairaanhoito. Lähde: Avohilmo-rekisteri 19.3.2025.

Suurin osa (76 %) hoitajien hoitamista ensikäynneistä tapahtui etänä. Etäasioinneista lähes kaikki (98 %) toteutuivat viikon sisällä. 

Vuonna 2024 perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyssä oli voimassa useita enimmäisaikoja. Hoitoon tuli päästä kahden viikon kuluessa, kun kysymys oli sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta ja hoito kuului yleislääketieteen alaan. 

2. Potilailla oli vaikeuksia saada yhteyttä perusterveydenhuoltoon

Vuonna 2024 potilaan tuli lain mukaan saada yhteys terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana. 

Kuitenkin vain viisi palvelunjärjestäjää 24:stä arvioi pystyneensä vastaamaan kaikkiin perusterveydenhuoltoon tulleisiin yhteydenottoihin lain mukaisesti saman arkipäivän aikana. 

Suun terveydenhuollossa tilanne oli parempi. Suun terveydenhuollossa 10 palvelunjärjestäjää 24:stä pystyi vastaamaan kaikkiin yhteydenottoihin saman arkipäivän aikana. 

Tiedot perustuvat keväällä 2025 julkisille palvelunjärjestäjille tehtyyn perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn kyselyyn. 

Palvelunjärjestäjä tarkoittaa niitä julkisia terveydenhuollon toimijoita, jotka ovat velvollisia tuottamaan tiedot. Näitä ovat hyvinvointialueet, Helsinki, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö ja vankiterveydenhuolto.

3. Lääkärikäynneistä jo yli 40 prosenttia oli etäasiointeja 

Niistä avosairaanhoidon hoitoon pääsyyn liittyvistä käynneistä lääkärille, joiden tuli toteutua lain mukaan kahden viikon sisällä, 41 prosenttia oli etäasiointeja. Käynneistä 71 prosenttia toteutui kahden viikon enimmäisajassa vuonna 2024 (65 % vuonna 2023). 

Hoitoonpääsyn nopeudessa oli kuitenkin alueellisia eroja. Parhaiten lääkärille pääsi kahdessa viikossa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa käynneistä 91 prosenttia toteutui 14 päivässä. 

”Lääkäriin pääsy näyttäisi hidastuneen alkuvuonna 2025. Hoitoonpääsyn enimmäisaikoja väljennettiin vuodenvaihteessa 23 vuotta täyttäneillä potilailla”, toteaa THL:n erikoissuunnittelija Tiina Marttila.
Raportti: Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn ensimmäisen hoitotapahtuman toteutuminen

4. Hammaslääkäri vastaanottaa potilaan ensimmäisenä suun terveydenhuollossa

Suun terveydenhuollossa hammaslääkärit hoitavat suurimman osan (73 %) ensimmäisistä hoitotapahtumista. Viime vuonna 92 prosenttia hammaslääkärikäynneistä toteutui neljässä kuukaudessa. 

Yleisimmin suun terveydenhuollossa toimenpiteet liittyivät tarkastuksiin ja hoidon suunnitteluun.

5. Palveluntuottajien on tärkeää edelleen kehittää THL:lle lähettämiensä tietojen kattavuutta 

Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoonpääsytiedot puuttuivat vuonna 2024 Kainuun hyvinvointialueelta ja maahanmuuttajien terveydenhuollosta. Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden sekä vankiterveydenhuollon tiedot olivat vähäisiä.  

Suun terveydenhuollon hoitoonpääsytiedot puuttuivat Kainuun hyvinvointialueelta ja tietoja saatiin vain vähän Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilta. Muiden hyvinvointialueiden tiedoissa puutteita oli osassa hoitoonpääsytietoja toimipaikoittain, palvelumuodoittain, ammattiryhmittäin tai hoitoonpääsyn enimmäisajoissa, vaikka kattavuus koko hyvinvointialueella muuten olisikin ollut hyvä.

”Hoitoonpääsytietoja kehitetään jatkuvassa yhteistyössä palvelunjärjestäjien ja potilastietojärjestelmätoimittajien kanssa. Tätä yhteistyötä jatketaan edelleen, jotta tietojen määrää ja laatua saadaan yhdenmukaistettua”, Marttila kertoo.

”Viime vuosina rekisteriin saatujen hoitoonpääsytietojen määrä on kehittynyt hyvään suuntaan. Tietojen tulkintaa haastaa kuitenkin erittäin suuri vaihtelu hyvinvointialueiden välillä hoitoonpääsykäyntien osuudessa”, korostaa THL:n ylilääkäri Sara Launio. 

6. Erikoissairaanhoidossa hoitoa odottaneiden määrä väheni, pitkään hoitoa odottaneiden määrässä alueellista vaihtelua 

Koko maassa kiireettömään erikoissairaanhoitoon hoitoa odottaneiden määrä väheni liki 10 000 potilaalla vuonna 2024.

Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä väheni Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla sekä HUS:ssa vuonna 2024.

Pitkään hoitoa odottaneiden potilaiden määrä yhteensä koko maassa kasvoi vuonna 2024. Vuoden alussa yli puoli vuotta odottaneita oli jonottajista 15,5 prosenttia (25 967 potilasta), kun vuoden lopussa osuus oli 17 prosenttia (26 790 potilasta).

”Osa hyvinvointialueista on onnistunut vähentämään pitkään odottaneiden määrää. Kesällä odottaneiden määrä lisääntyi kuten aiempinakin vuosina. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden tilanne alkuvuonna 2025 jatkuu hyvin samankaltaisena kuin vuoden 2024 aikanakin”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen.

Hoitoon pääsyä yli puoli vuotta odottaneet % hyvinvointialueittain vuonna 2024. Lähde: Erikoissairaanhoidon kiireetön hoitoon pääsy 2024.

7. Hyvinvointialueiden välillä merkittäviä eroja pitkään hoitoa odottaneiden määrissä

Vuoden 2024 lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuudet olivat suurimmat Pohjois-Savon (27,6 % eli 2 193 potilasta) ja Pohjois-Pohjanmaan (27,2 % eli 4 032 potilasta) hyvinvointialueilla ja pienimmät Etelä-Savon (2,5 % eli 152 potilasta) ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla (3,0 % eli 123 potilasta).

Myös yli puoli vuotta odottaneiden määrä suhteessa väkilukuun vaihteli alueittain. Eniten yli puoli vuotta hoitoa odottaneita suhteessa väkilukuun oli Kanta-Hämeessä ja vähiten Pirkanmaalla.
”Hyvinvointialueiden välisiä eroja selittävät muiden muassa asukkaiden ikäjakauma ja sairastavuus. Alueiden ratkaisut jonojen purkamiseen voivat olla hyvin erilaisia riippuen kunkin alueen ominaispiirteistä”, Tuominen kuvaa. 

8. Eniten jonotetaan kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen

Kaihileikkausta odotti vuoden 2024 lopussa kaikkiaan yli 13 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkausta yli 12 000 potilasta.

Kaihileikkausta odottavien määrä kasvoi 442 potilaalla vuoden 2024 aikana. Yli puoli vuotta odottaneita oli vuoden lopussa noin 15,5 prosenttia potilaista (2 060 odottajaa). Vuoden 2024 alussa yli puoli vuotta odottaneita oli 10 prosenttia (1 304 potilasta). 

Polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen odottaneiden määrä vähentyi vuoden 2024 aikana 3 136 potilaalla. Vuoden 2024 lopussa toimenpidettä odotti yli 12 000 potilasta, joista yli puoli vuotta odottaneita oli 30,4 prosenttia.

”Suuri joukko ihmisiä odottaa edelleen kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen. Taustalla on väestön vanheneminen”, Tuominen toteaa.

Lähteet

Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa 2024

Hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa 2024

Lisätietoja

Sara Launio (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tilanne hyvinvointialueilla) 
ylilääkäri 
puh. 029 524 7567
[email protected] 

Ulla Harjunmaa (suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn tilanne hyvinvointialueilla)
ylihammaslääkäri
puh. 029 524 7375
[email protected]

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tilastoraporttia koskevat yhteydenotot ensisijaisesti yhteissähköpostiin avohilmo(at)thl.fi

Tiina Marttila (perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tilastoraportti)
erikoissuunnittelija
puh.  029 524 8533
[email protected] 

Raimo Mahkonen (perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tilastoraportti)
erikoissuunnittelija 
puh. 029 524 7669
[email protected] 

Pia Tuominen (erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tilastoraportti)
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8405
[email protected]