Hellehaittojen torjuntaan kannattaa varautua koko maassa
Helteestä aiheutuu Suomessa jo nykyisin kuumina kesinä useita satoja ennenaikaisia kuolemia ja sairaalahoitojaksoja. Helteen terveyshaitat uhkaavat lisääntyä huomattavasti jo lähitulevaisuudessa, jos niihin ei varauduta ja niiden ehkäisemiseksi ei tehdä sopeutumistoimia. Tämä käy ilmi Ympäristö ja terveys -lehdessä julkaistusta THL:n tutkijoiden kirjoittamasta artikkelista.
Helteen terveysvaikutukset suurimpia Uudellamaalla
Helteen terveysvaikutukset ovat nykyisin ja myös tulevaisuudessa suurimpia Uudellamaalla. Ikääntyneiden väestömäärään suhteutettuna vaikutukset saattavat kuitenkin olla tulevaisuudessa monissa muissa maakunnissa yhtä suuria tai jopa suurempia. Sopeutumiseen on siten tärkeää kiinnittää huomiota myös alueilla, joissa helteet ovat nykyisin harvinaisempia.
”Varautuminen on tärkeää myös siksi, että poikkeuksellisen voimakas helleaalto on mahdollinen koko Suomessa”, sanoo THL:n asiantuntija Virpi Kollanus.
Haittojen torjunta edellyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennakoivia toimia
Helteen terveyshaittojen torjunta edellyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennakoivia toimia ja sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.
- Vakavien vaikutusten ehkäisemiseksi voimakkaiden helteiden aikana tarvitaan nopeita toimia, joilla suojataan hoiva- ja hoitolaitoksissa olevia sekä kotona asuvia riskiryhmiä. Nämä toimet ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla.
- Rakentamisessa ja kaupunkisuunnittelussa sekä kiinteistöjen ylläpidossa tarvitaan toimia, joilla torjutaan asuin- ja elinympäristöjen kuumentumista. Suomessa rakennukset on suunniteltu kylmiin talviin ja ne ylilämpenevät helteellä herkästi.
Helle on riskitekijä erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille
Helle on kansanterveydellinen riski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Kuuma sää lisää väestön kuolleisuutta, sairastuvuutta ja hoidon tarvetta. Haitat korostuvat helleaaltojen aikana, kun rakennukset lämpenevät ja korkea yölämpötila hankaloittaa huoneilman jäähdytystä yöaikaisen tuuletuksen avulla, eikä elimistö ei pääse toipumaan lämpöstressistä missään vaiheessa.
”Asuntojen sekä hoiva- ja hoitolaitosten ylilämpeneminen on keskeinen tekijä helteen terveyshaittojen taustalla. Erityisesti kuumuuden haitoille herkät väestöryhmät, kuten ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat, viettävät valtaosan ajasta sisätiloissa myös kesäaikana”, sanoo Kollanus.
Jos ikäihmisten kodit jäähdytettäisiin helleaaltojen aikana tehokkaasti ilmalämpöpumpun avulla, voitaisiin helteeseen liittyvistä kuolemista ehkäistä mahdollisesti jopa 55 prosenttia ja sairaalahoitojaksoista 95 prosenttia. Vakavien haittojen kattava ehkäisy edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon hoiva- ja hoitolaitosten jäähdyttämistä. Suuri osa helteestä aiheutuvista kuolemista tapahtuu sairaaloiden vuodeosastoilla ja johtuu pitkälti vuodeosastojen lämpöolosuhteista.
Kaikissa rakennuksissa tulisi hyödyntää ylilämpenemisen ehkäisyssä passiivisia menetelmiä, kuten ikkunoiden aurinkosuojausta ja yöaikaisen tuuletuksen tai ilmanvaihdon tehostamista. Passiiviset ratkaisut eivät kuitenkaan useimmissa asunnoissa riitä estämään huoneilman kuumentumista pitkittyvien helteiden aikana. Ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden kohdalla helteen terveysriskien torjuminen on siten vaikeaa ilman aktiivista jäähdytystä.
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tunnistaa ihmisen olevan osa luonnon kokonaisuutta
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan:
-
ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kaikkialla
-
ihmiset ja yhteiskunnat vaikuttavat toimillaan maapallon tilaan ja sen toimintaan tulevaisuudessa.
Viite
Kollanus V, Lanki T. Helteen terveyshaitat Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristö ja Terveys -lehti 1/2024.
Lisätietoja
Virpi Kollanus
asiantuntija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
p. 020 524 6392
[email protected]
