Hoidon jatkuvuusmallia pilotoidaan RRP:ssä seitsemällä hyvinvointialueella – THL kerää tilannekuvaa kansallisesta kehittämisestä

Hoidon jatkuvuusmallia kehitetään seitsemällä hyvinvointialueella Suomen kestävän kasvun ohjelman neljännellä valtionavustuskierroksella (RRP4) myönnetyllä rahoituksella Omalääkäri 2.0 –selvityksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi useat hyvinvointialueet kehittävät hoidon jatkuvuuden malleja RRP:n toisen rahoituskierroksen (RRP2) tai muulla tuella.

Rahoitettavan hoidon jatkuvuusmallin keskeisenä tavoitteena on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, mutta potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä. Rahoitus kohdentuu myös hoidon jatkuvuusmallin edistämistä tukeviin digitaalisiin ratkaisuihin. 

Oma lääkäri 2.0-selvityksen mukaisesti kehitettäviin hoidon jatkuvuusmalleihin voidaan yhdistää erilaisia työpari- ja tiimimalleja. Mallia kehitetään niin virkasuhteessa oleville kuin itsenäisille ammatinharjoittajille. 

Kansallinen kehittäjäryhmä kerää kokemuksia eri malleista 

RRP4-rahoitusta saaneiden hyvinvointialueiden kehittäjät muodostavat kansallisen omalääkärimallin kehittäjäryhmän, joka aloitti toimintansa marraskuussa Länsi-Uudenmaan ylilääkäri Emil Heinäahon johdolla. Ryhmään kuuluu myös muita hoidon jatkuvuuden kehittämisestä kiinnostuneita asiantuntijoita.  

THL:stä ryhmässä ovat mukana ylilääkäri Sara Launio ja RRP:n kehittämispäällikkö Erja Heikkinen. 

“Kansallisen ryhmän tarkoitus on olla ajatushautomo, jossa hoidon jatkuvuutta ja omalääkärimalleja kehittävät asiantuntijat voivat verkottua, keskustella ja jakaa ideoita”, kertoo Heinäaho. “Ryhmässä muodostuu ajallaan näkemys siitä, millaisilla malleilla Suomessa kannattaisi edetä”.  

THL tukee RRP:n kansallista kehittämistä  

THL:n tehtävänä on koota kokonaiskuvaa alueilla tapahtuvasta hoidon jatkuvuuden kehittämisestä ja sen tuloksista. 

“Olen ilahtunut kansallisen kehittäjäryhmän toiminnan alkamisesta. Nyt alueilla päästään vertaiskehittämisen hengessä kirittämään omaa hoidon jatkuvuuden etenemistä toisten tekemiseen”, kommentoi Launio.  

Hoidon jatkuvuuden tilannekuvaa on tarkoitus jatkossa täydentää arjen kehittämistyön kannalta merkityksellisellä indikaattoritiedolla. 

”Piloteista kerätyt kokemukset ovat arvokkaita indikaattorivalintaa tehtäessä”, Launio jatkaa. 

THL:n tavoitteena on julkaista selvitys perusterveydenhuollon kehittämisen tilannekuvasta vuoden 2025 aikana. Selvitys perustuu alueilta kerättyyn tilannekuvatietoon, jota rikastetaan THL:n muulla datalla.  

Hoidon jatkuvuutta kuvaavan indikaattorin löytyminen on osa kehittämistyötä 

Kansallisella tasolla hoidon jatkuvuutta seurataan tällä hetkellä COC-indeksillä, joka on väestötutkimuksissa käytetty hoidon jatkuvuuden mittari. COC-indeksi katsoo pitkällä, esimerkiksi 1–2 vuoden aikajaksolla paljon palveluita käyttäneen väestön asiointien osuvuutta samoille ammattihenkilöille. Malli on laskennallinen eikä sovellu helposti päivittäisjohtamiseen.  

Päivittäisjohtamisessa tavallisemmin käytetyt mittarit edellyttävät tietoa vastaavasta ammattilaisesta. Tätä tietoa on tällä hetkellä heikosti saatavilla. Piloteissa tieto kuitenkin on, ja hoidon jatkuvuuden toteutumista omalääkärille päästään piloteissa arvioimaan jopa päivätasolla.  

Lisätietoa hoidon jatkuvuusmallista 

Oma lääkäri 2.0-selvityksen mukaisen hoidon jatkuvuusmallin ja sitä tukevien digipalveluiden jalkauttamista rahoitetaan 14,0 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2025. Hoidon jatkuvuuden tavoitteena ulottua koko väestöön, vaikka liikkeelle lähdettäisiin esimerkiksi pitkäaikaissairaista. 

Kehitystyötä Suomen kestävän kasvun ohjelman neljännen valtionavustushaun rahoituksella tehdään vuosina 2024–2025 seuraavilla hyvinvointialueilla: 

• Pohjois-Savon hyvinvointialue (OmaTiimi Pohjois-Savossa, OTSO hanke) 
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Hoidon jatkuvuusmalli ja mallia tukevat digitaaliset ratkaisut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella) 
• Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Taimi hanke) 
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (Hoidon jatkuvuuden ammatinharjoittajamalli (RRP4-LUVN) 
• Päijät-Hämeen hyvinvointialue (Hoidon jatkuvuusmalli Päijät-Häme) 
• Satakunnan hyvinvointialue (Satakunnan omalääkäri 2.0) 
• Kainuun hyvinvointialue (Hoidon jatkuvuuden turvaajat - omalääkäri ja omahoitaja (H2O) 

Lisätietoja 

Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRP) - THL  
Neljäs valtionavustushaku - Sosiaali- ja terveysministeriö 

Sara Launio
ylilääkäri
[email protected]

Erja Heikkinen
kehittämispäällikkö
[email protected]