Iäkkäiden palvelunsaajien toimintakyky ja avuntarpeet vaihtelevat alueittain – yhteisöllinen asuminen on uusi tulokas palvelutarjonnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportin mukaan iäkkäiden palvelunsaajien toimintakyvyssä, avuntarpeissa sekä päivystyskäyntien ja yksinäisyyden yleisyydessä on paljon alueittaista vaihtelua niin kotihoidossa, yhteisöllisessä asumisessa kuin ympärivuorokautisessa hoidossakin.
Asiakkaiden arjen avuntarpeet esimerkiksi syömisessä ja peseytymisessä vaihtelevat sekä palvelutyypeittäin että hyvinvointialueittain. Kotihoidossa paljon apua arjessa tarvitsevien osuus vaihteli 12 ja 25 prosentin välillä. Ympärivuorokautisessa hoidossa paljon avuntarpeita oli yli 61 prosentilla asiakkaista kaikilla alueilla.
Yhteisöllisessä asumisessa paljon apua tarvitsevien asiakkaiden osuus oli alhaisimmillaan Satakunnan, Päijät-Hämeen ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla (20 %) ja korkeimmillaan Kainuussa (70 %). Muistisairaiden asiakkaiden osuus oli osalla hyvinvointialueista yhteisöllisessä asumisessa lähes yhtä suuri kuin toisilla alueilla ympärivuorokautisessa hoidossa.
Merkittävää alueittaista vaihtelua havaittiin myös päivystyksellisten sairaalakäyntien yleisyydessä kaikissa palvelutyypeissä. Esimerkiksi yhteisöllisen asumisen asiakkaiden päivystyskäynnit olivat harvinaisimpia Päijät-Hämeen hyvinvointialueella (5 %) ja yleisimpiä Etelä-Pohjanmaalla (21 %).
”Hyvinvointialueiden väliset vaihtelut voivat osittain selittyä alueellisilla eroilla hoidon ja palvelun
saatavuudessa ja laadussa. Myös erilaiset yksilö- ja ympäristötekijät, kuten pitkäaikaissairaudet tai asiakkaan saatavilla oleva läheisten tuki, voivat vaikuttaa esimerkiksi päivystyksellisen sairaalahoidon tarpeeseen iäkkäillä asiakkailla”, pohtii THL:n erikoistutkija Johanna Edgren.
Yhteisöllinen asuminen on uusi tulokas palvelutarjonnassa
Yhteisöllisen asumisen asiakkaat sijoittuvat tilastoraportin mukaan toimintakyvyltään ja palvelutarpeiltaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakaskunnan välimaastoon, kun tarkastellaan koko maan tietoja. Raportti vahvistaa myös sen, että kotihoidon asiakkailla on keskimäärin parempi toimintakyky kuin ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla.
"Yhteisöllinen asuminen on uusi palvelumuoto. Sen asiakkaista on toistaiseksi ollut niukasti tietoa saatavilla. Tuore tilastoraporttimme tarjoaa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon ohella nyt ensimmäisiä kansallisia tietoja myös yhteisöllisen asumisen asiakkaiden toimintakyvystä, palvelutarpeista sekä palvelun laadusta", iloitsee Edgren.
Yhteisöllinen asuminen on suunnattu iäkkäille, joiden tarpeisiin kotihoito ei riitä, mutta jotka eivät kuitenkaan vielä tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Yhteisöllinen asuminen on 1.1.2023 voimaantulleen uudistetun sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista hyvinvointialueen järjestämää asumispalvelua. Uudistuksen tavoitteena on ollut tuoda iäkkäälle väestölle joustavia sekä yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja.
”Ajan myötä näemme, miten kotihoito, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen hoito toimivat yhteen ja millaiseksi yhteisöllisen asumisen asiakaskunta muotoutuu. Asiakkaiden kognition heikentymisen sekä muistisairauksien etenemisen vaikutukset avuntarpeisiin on huomioitava kaikissa iäkkäiden palveluissa. Yhteisöllinen asuminen ei ole paras mahdollinen paikka vaikeasti muistisairaalle iäkkäälle, jonka avuntarve voi muuttua nopeastikin. Asiakkaan tarpeisiin vastaavan palvelun tulisi olla saatavilla ajantasaisesti, kun tilanne muuttuu”, kertoo THL:n johtava tutkija Mari Aaltonen.
Yksinäisyys ja päivystyskäynnit yleisimpiä kotihoidon asiakkailla
Päivystyskäynnit ja yksinäisyyden kokeminen olivat kotihoidossa yleisempiä kuin yhteisöllisessä asumisessa tai ympärivuorokautisessa hoidossa. Kotihoidon asiakkaista noin joka kolmas (34 %) tunsi itsensä yksinäiseksi. Yhteisöllisessä asumisessa hieman alle kolmannes ja ympärivuorokautisessa hoidossa joka viides asiakkaista koki yksinäisyyttä.
"Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen hoito voivat tukea monin tavoin iäkkään sosiaalisuutta. On myönteistä, että näissä palveluissa yksinäisyys on vähäisempää kuin kotihoidossa. Toisaalta on varsin huolestuttavaa, että kotihoidossa joka kolmas asiakas tuntee itsensä yksinäiseksi. Kotihoito ei välttämättä tarjoa riittävästi tukea iäkkäälle asiakkaalle hänen palvelutarpeeseensa nähden", Edgren arvioi.
”Tutkimusten mukaan yksinäisyys vaikuttaa iäkkäiden elämänlaatuun ja on yhteydessä runsaaseen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Yksinäisyys merkitsee muutakin kuin kielteistä tunnetta: se vaikuttaa hyvinvointiimme, toimintakykyymme ja palvelutarpeeseemme. Siksi onkin varsin huolestuttavaa, että niin moni kotihoidon asiakas tuntee itsensä yksinäiseksi”, Aaltonen jatkaa.
Iäkkäiden palvelunsaajien toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2023 -tilastoraportti kuvaa asiakkaiden toimintakykyä, palvelutarpeita ja palvelujen laatua kotihoidossa, yhteisöllisessä asumisessa ja ympärivuorokautisessa hoidossa vuonna 2023. Tiedot pohjaavat iäkkäiden palveluissa tehtyihin RAI-arviointeihin (Resident Assessment Instrument). Vuonna 2023 kotihoidossa oli 65 vuotta täyttäneitä RAI-arvioituja asiakkaita 56 559 (57 % palvelunsaajista), yhteisöllisessä asumisessa 4 414 (47 %) ja ympärivuorokautisessa hoidossa 54 878 (82 %).
Lisätietoja
Iäkkäiden palvelunsaajien toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2023
Johanna Edgren
erikoistutkija
puh: 029 524 7317
sähköposti: [email protected]
Mari Aaltonen
johtava tutkija
puh: 029 524 8532
sähköposti: mari.s.aaltonen(at)thl.fi
