Ihmisille infektioita aiheuttavien bakteerien antibioottiresistenssi on lisääntynyt maailmanlaajuisesti – seurantatietoa tarvitaan lisää

Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreen raportin mukaan bakteerien, jotka aiheuttavat infektioita ihmisille, kyky vastustaa antibiootteja on lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi yli puolet sairaalapotilaille vakavia yleisinfektioita aiheuttavista Klebsiella pneumoniae ja Acinetobacter -bakteereista on resistenttejä ensimmäisen linjan antibiooteille. 

Kyseiset resistentit bakteerit vaativat hoidoksi karbapeneemejä, joita kutsutaan viimeisen linjan antibiooteiksi. Vakavia infektioita aiheuttavien K. pneumoniae -bakteerien karbapeneemiresistenssin on raportoitu olevan kahdeksan prosenttia. Tilanne on huolestuttava, koska hoitovaihtoehtoja ei ole.

Vaikka useiden bakteerien resistenssitilanne on vuosina 2017–2020 säilynyt ennallaan, vakavia infektioita aiheuttavien, karbapeneemille ja kolmannen polven kefalosporiineille resistenttien Eschericia coli, siprofloksasiinille resistenttien Salmonella sekä tippuria aiheuttavien, atsitromysiinille resistenttien Neisseria gonorhoeae -bakteerien aiheuttamat infektiot lisääntyivät tänä aikana yli 15 prosentilla. 

”Tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jotta tiedetään mistä resistenssin yleistyminen johtuu ja missä määrin se liittyy koronapandemiasta johtuvaan sairaalahoidon tai antibioottien kulutuksen kasvuun. Monet maat eivät pystyneet tuottamaan vuoden 2020 seurantatietoa pandemian vuoksi”, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen. 

Luotettava seurantatieto on perusta antibioottiresistenssin torjunnalle

GLASS (Global Antimicrobial Resistance and Use Surveillance System) on WHO:n seurantajärjestelmä, joka seuraa yleisten bakteereiden ja invasiivisten sienien mikrobilääkeresistenssiä sekä ihmisten mikrobilääkekulutusta. Seurannan tavoitteena on tukea mikrobilääkeresistenssin torjuntaa maailmanlaajuisesti. 

WHO:n seurannassa on tällä hetkellä mukana 111 maata tai aluetta, joista 78 on tuottanut raporttiin tietoa mikrobilääkeresistenssistä. Lisäksi 27 maata tuotti tietoa mikrobilääkekulutuksesta. Suomi on ollut mukana seurannassa vuodesta 2015, eli sen alusta saakka.

Mikrobilääke- eli antibioottiresistenssi on globaali terveysuhka, jonka torjunta vaatii eri hallinnonalojen ja sidosryhmien välistä tiivistä yhteistyötä. Luotettava seurantatieto on tärkeää sekä maailmanlaajuisten että kansallisten mikrobilääkeresistenssin torjuntastrategioiden valmistelussa, potilasturvallisuuden parantamisessa sekä terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamisessa. 

Lisätiedot

Global antimicrobial resistance and use surveillance system (‎GLASS)‎ report: 2022 (WHO, englanniksi)

Antibioottiresistenssi (THL)

Mikrobilääkeresistenssin seuranta (THL) 

Kati Räisänen
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7094
[email protected]