Isot väestötutkimuksemme kertovat, miten Suomessa voidaan

Julkaisuajankohta 1.2.2024 11.11
Uutinen

Suomessa asuvat aikuiset voivat pääsääntöisesti hyvin, mutta huolenaiheitakin on.

Myönteistä on, että tupakointi on vähentynyt koko väestössä. Suurin osa aikuisista liikkuu vapaa-ajallaan jonkin verran. Erityisesti maahanmuuttaneilla on kohtalaisen vahva osallisuuden kokemus, ja neljä viidestä maahanmuuttaneesta kokee päivittäisen elämänsä turvalliseksi.

Huolenaiheina ovat etenkin työikäisten psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyminen, lihominen ja elämänlaadun heikentyminen. Työikäisten terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet monella muullakin mittarilla arvioituna huonoon suuntaan viime vuosina. Eläkeikäisillä taas menee monessa suhteessa paremmin.

Kaikki nämä tekijät vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laajat väestötutkimukset Terve Suomi ja Suomen maahanmuuttaneeseen väestöön keskittyvä MoniSuomi ovat tuottaneet monipuolista tietoa Suomessa asuvien terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä. Nämä tutkimukset tarjoavat tuoretta tietoa syksyltä 2022 ja keväältä 2023. Tuloksiin voi tutustua niin koko Suomen osalta kuin hyvinvointialueittain. 

Olemme koonneet tähän uutiseen keskeisimpiä tuloksiamme. 

”Suomen väestö on hyvin moninainen, ja eri väestöryhmissä voi olla isojakin eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. Siksi olemme keränneet tietoa laajasti Suomen väestöstä. Tarjolla on tietoa muun muassa syntyperän, ikäryhmien, sukupuolen ja koulutustason mukaan”, kertoo tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio

”Toivomme, että hyvinvointialueet hyödyntävät tuottamaamme tietoa alueensa palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tutkittu tieto auttaa kohdentamaan toimia myös valtakunnallisesti. Tupakoinnin vähentyminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka lainsäädännöllä ja tietoisuuden lisäämisellä on onnistuttu merkittävästi kohentamaan kansanterveyttä”, toteaa johtava tutkija Annamari Lundqvist.

Uutisessa viitataan Terve Suomi -tutkimuksen tuloksiin, kun puhutaan koko väestöstä, ja MoniSuomen tuloksiin, kun puhutaan maahanmuuttaneista. Aikuisista puhuttaessa viitataan kaikkiin väestöryhmiin.

Ikääntyneissä ja maahanmuuttaneissa on paljon potentiaalia, joka jää työmarkkinoilla käyttämättä

Suomessa on 65–74-vuotiaita kaikkiaan runsaat 700 000. Heistä yli puolet eli lähes 390 000 arvioi olevansa täysin työkykyisiä. Kuitenkin näistä työkykyiseksi itsensä kokevista on ansiotyössä vain joka kymmenes.

Kaiken kaikkiaan aikuisten työkyvyssä on suuria alueellisia eroja. Väestön sosioekonominen rakenne ei kokonaan selitä eroja. Alueittain kohdistetut toimet voivat edistää työkykyä ja siten kohentaa myös työllisyysastetta.

Esimerkiksi maahanmuuttaneiden työllistymiseksi lähtökohdat ovat hyvät, koska tutkimusten mukaan maahanmuuttaneet ovat korkeasti koulutettuja, kielitaitoisia sekä työkykyisiä ja -haluisia. Maahanmuuttaneet ovat kuitenkin useammin koulutusta vastaamattomassa työssä tai heidän osaamistaan ei aina tunnisteta ja heidän voi olla vaikea edetä koulutustaan ja kykyjään vastaavaan työhön.

Maahanmuuttaneiden työllistymistä voivat estää syrjintäkokemukset työelämässä. Työssä olleista tai työtä hakeneista syrjintää työssä tai työnhaussa on kokenut joka neljäs Suomen maahanmuuttaneesta väestöstä. Afrikan ja Lähi-idän maista tulleilla syrjintäkokemukset työelämässä ovat tätäkin yleisempiä. Huomionarvoista on, että myös Terve Suomi -tutkimuksen mukaan syrjintäkokemukset ovat varsin yleisiä (14 %)

Toimeentulon vaikeudet ovat yleisiä

Toimeentulon vaikeudet ovat yleisiä kaikissa väestöryhmissä. Toimeentulon vaikeuksista raportoivat erityisesti nuoret aikuiset. 

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan joka viides aikuinen on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi edellisen vuoden aikana. 

Maahanmuuttaneilla toimeentulon vaikeudet ovat muita yleisempiä, mutta erot taustamaaryhmittäin ovat suuria. Esimerkiksi Euroopan maista tulleiden kokemus toimeentulon vaikeuksista on samansuuruinen kuin koko väestössä keskimäärin, kun taas Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleista lähemmäs puolet on kokenut vaikeuksia toimeentulossa. 

Vain joka toinen kokee elämänlaatunsa hyväksi

Noin joka toinen aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi. Maahanmuuttaneilla kokemus elämänlaadusta on hieman heikompi kuin muilla. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työikäisten elämänlaatu on heikentynyt viime vuosina. Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan hieman yli puolella on jokin pitkäaikaissairaus tai pitkäaikainen terveysongelma. Maahanmuuttaneet raportoivat vähemmän pitkäaikaissairauksia ja terveysongelmia kuin koko väestö keskimäärin; erityisen vähän näitä raportoivat Aasiasta, Amerikasta ja Oseaniasta tulleet miehet. 

Psyykkinen kuormittuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet

Noin viidennes aikuisista kokee psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on yleisintä nuorilla aikuisilla. 

Myös yksinäisyys näkyy erityisesti nuorilla aikuisilla. Koko väestössä noin 17 prosenttia 20–39-vuotiaista kokee yksinäisyyttä. Maahanmuuttaneista 20–29-vuotiaista miehistä joka viides kertoo olevansa yksinäinen. 

Lihominen uhkaa terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi väestön työkykyä

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan naisista 30 prosentilla ja miehistä 27 prosentilla on lihavuutta, eli painoindeksi on yli 30 kg/m2. Tämä tarkoittaa, että yli miljoonalla aikuisella on lihavuutta. Maahanmuuttaneilla lihavuuden yleisyys vaihtelee huomattavasti taustamaan mukaan.

Tutkimustemme mukaan positiivista on, että kolme neljästä aikuisesta liikkuu vapaa-ajallaan jonkin verran. Selvästi harvempi liikkuu kuitenkin terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. 

Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on yhä riittämätöntä. Koko väestössä viidennes miehistä ja kaksi viidestä naisesta syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. Maahanmuuttaneista miehistä joka neljäs ja naisista joka kolmas syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä.   

”Lihavuuden yleistyminen on iso kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, jonka ratkaiseminen vaatii nykyistä laaja-alaisempaa yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreilla ja poliittisen päätöksenteon tukea. Lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on terveelliset elintavat, muun muassa runsas kasvisten ja hedelmien kulutus, säännöllinen liikunta ja riittävä uni”, Lundqvist kertoo. 

Lääkärin vastaanotolle pääsy on heikentynyt viime vuosina

Koko väestössä joka neljäs ja maahanmuuttaneissa joka kolmas kokee, ettei saa riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden. Yhä useampi myös kokee, ettei saa riittävästi hoitajan ja hammaslääkärin vastaanottopalveluja. Pitkät hoitojonot ovat yksi yleisimmistä hoidon saamisen esteistä kaikissa väestöryhmissä.  

Terve Suomi -tutkimuksessa selvitettiin myös käyttäjien kokemuksia sen jälkeen, kun he olivat päässeet palveluun. Terveyspalvelujen käyttö ja omien asioiden hoito koetaan varsin sujuvaksi, sillä yli puolet aikuisista arvioi terveyspalvelujen toteutuneen sujuvasti edellisen vuoden aikana. 

Lisätietoja

Terve Suomi -tutkimuksen tulokset

MoniSuomi-tutkimuksen tulokset

Annamari Lundqvist
Terve Suomi -tutkimuksen johtaja, johtava tutkija
THL
puh. 029 524 7283
​​​​​​​[email protected]

Hannamaria Kuusio
MoniSuomi-tutkimuksen johtaja, tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7657
[email protected]

Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet Elintavat ja ravitsemus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Hyvinvointi- ja terveyserot Kansantaudit Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus Mielenterveys Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen Toimintakyky tupakka tutkimusohjelma1eriarvoisuus tutkimusohjelma2sote tutkimusohjelma3hyte