Kouluruokailulla voidaan vauhdittaa ilmastonmuutoksen torjumista ja kestävän ruokajärjestelmän rakentamista
Kestävän ruokajärjestelmän rakentamista voidaan vauhdittaa merkittävästi kouluruokailulla. Tuoreen raportin mukaan kouluruokailu on yksi tärkeimmistä investoinneista maailman ruoka- ja ravitsemusturvaan. Kouluruokailun piirissä on päivittäin 418 miljoonaa lasta.
”Kouluruokailu tukee lapsia ja nuoria kestävien ja terveellisten ruokailutapojen omaksumisessa ja auttaa heitä toimimaan ilmaston hyväksi. Koulujen vastuullisilla elintarvikehankinnoilla rakennetaan myös kestävämpää ruokajärjestelmää”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimusprofessori Minna Kaljonen.
Suomi on ollut aktiivinen kestävän kouluruokailun kehittämisessä. Suomi onkin nostettu raportissa esiin hyvänä esimerkkinä.
”Suomessa kuntien elintarvikehankintoja ohjaamaan on luotu vastuullisuuskriteerit ja ruokahävikin vähentämiseen on kehitetty laskureita. Ruokapalvelut ovat myös lisänneet kasvipainotteisen ruoan tarjontaa ruokalistoillaan”, kertoo Kaljonen.
Kansalliset ravitsemussuositukset, jotka ohjaavat myös kuntien ruokapalveluiden tarjontaa, päivitetään ensi vuonna. Päivityksessä tullaan huomioimaan yhä vahvemmin ympäristökestävyys uusien Pohjoismaisten ruokasuositusten mukaisesti.
Kouluruokailun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön on tärkeää tarkastella yhdessä
Koululaisten ja oppilaiden ruokatottumukset ovat muuttuneet, eivätkä kaikki enää osallistu kouluruokailuun.
”Kouluterveyskyselyn mukaan suosituksiin pohjautuva kouluruokailuun osallistuminen on ollut pitkään laskussa etenkin kaupunkiseuduilla”, muistuttaa THL:n johtava asiantuntija Heli Kuusipalo.
”Nuorten ruokailutottumusten muutoksista tarvitaan ajantasaista tietoa ja seurantaa. Kouluruokailun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön on tärkeää tarkastella yhdessä”, Kuusipalo muistuttaa.
Sykessä tehdyn tutkimuksen mukaan koululaiset ovat valmiita lisäämään kasvipainotteisuutta syömisessään.
”He toivovat kuitenkin kouluruokaan nykyistä enemmän monipuolisuutta, vaihtelevuutta, makua ja aikaa syödä”, kertoo Kaljonen.
Ruokapalveluiden kanssa tehtäviä palvelusopimuksia tulisi kehittää sellaisiksi, että ne sisältäisivät selkeät kasvatukselliset, ravitsemukselliset ja ympäristötavoitteet.
”Kouluruoan pitkäjänteinen kehittäminen vaatii reseptiikan kehittämistä, ammattilaisten lisäkoulutusta sekä vahvempaa yhteistyötä koulujen rehtoreiden, opetushenkilökunnan sekä ruoka-alan ammattilaisten kesken. Kuntien tulisi olla tässä aktiivisia ja taata kouluruokailulle riittävät resurssit”, Kaljonen jatkaa.
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tunnistaa ihmisen olevan osa luonnon kokonaisuutta
Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan:
- ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kaikkialla
- ihmiset ja yhteiskunnat vaikuttavat toimillaan maapallon tilaan ja sen toimintaan tulevaisuudessa.
THL ehdottaa vaikuttamistavoitteissaan, että planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nostetaan päätöksenteon ytimeen.
Lisätietoa
YK:n kouluruokakoalitio: School Meals Coalition - A healthy meal every day for every child
Koalitio edistää kouluruokailua maailmanlaajuisesti. Mukana on yli 70 maata. Suomi toimii YK:n kouluruokakoalition yhtenä puheenjohtajamaana yhdessä Ranskan ja Brasilian kanssa. Heli Kuusipalo THL:stä toimii kouluruokakoalition alaisuudessa toimivan tutkimuskonsortion varapuheenjohtajana. Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta osallistui tutkimuskonsortion raportin kirjoittamiseen.
Syke: Kestävän kouluruokailun keittokirja - Oppilaiden ratkaisuja ruokapalveluille
THL: Kouluterveyskyselyn tulokset
THL: Ruokavalion kestävyys ja terveys
Minna Kaljonen
tutkimusprofessori
Syke
p. 0295 251 252
[email protected]
Heli Kuusipalo
johtava asiantuntija
THL
p. 029 524 6747
[email protected]
