Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät – alueelliset erot huomattavat
Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön ADHD:n diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa nopeasti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritietojen mukaan vuonna 2015 7–17-vuotiaista pojista 2,9 prosentilla oli ADHD-diagnoosi; vuonna 2022 diagnoosin saaneiden osuus oli kasvanut 8,30 prosenttiin. Tytöillä ADHD-diagnoosit yleistyivät samalla ajanjaksolla 0,7 prosentista 3,3 prosenttiin.
ADHD-diagnoosien osuudet ovat siten kasvaneet kahdeksassa vuodessa pojilla noin kolminkertaiseksi ja tytöillä yli viisinkertaiseksi. Viime vuoden alustavat tiedot osoittavat THL:n erikoistutkijan Miika Vuoren mukaan, että yleistyminen jatkui samansuuntaisena.
Tiedot perustuvat THL:n ylläpitämiin perusterveydenhuollon (AvoHilmo) ja erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) hoitoilmoitusrekisterien tietoihin.
Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan keskimäärin noin 5 prosenttia. Suomessa ADHD-diagnoosit ovat siten pojilla merkittävästi kansainvälistä 5 prosentin tasoa yleisempiä, tytöillä taas sitä harvinaisempia.
AvoHilmon ja TerveysHilmon tietojen mukaan perusterveydenhuollossa (ml. kouluterveydenhuolto) ja erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2022 yhteensä 28 351 7–17-vuotiasta poikaa ja 11 364 tyttöä, joilla oli ADHD-diagnoosi.
ADHD-diagnoosien yleistyminen on THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan merkittävä haaste oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Diagnoosien yleistymiseen ovat vaikuttaneet Aalto-Setälän mukaan yhtäältä erilaiset lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät, ja toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lisääntyminen sekä muutokset diagnoosikäytännöissä.
”Riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä näkyvät nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisenä”, toteaa Aalto-Setälä.
Erot hyvinvointialueiden välillä suuret
Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ovat huomattavan suuret. Vuonna 2022 ADHD-diagnoosin oli saanut hyvinvointialueesta riippuen 5,9–20,3 prosenttia 7–12-vuotiaista pojista ja 2,0–7,7 prosenttia tytöistä. Nuorten ikäryhmässä (13–17-vuotiaat) vastaava vaihteluväli oli pojilla 4,3–13,9 prosenttia ja tytöillä 2,9–7,3 prosenttia. Yleisimpiä lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat Pohjois-Karjalassa.
Suomessa puuttuu Aalto-Setälän mukaan järjestelmällinen tieto siitä, millaiset terveydenhuollon käytäntöihin tai lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, kuten kotiin tai kouluun, liittyvät tekijät voivat selittää suuria alueellisia eroja.
”Pojilla ADHD-diagnoosit ovat siinä määrin yleisiä ja alueelliset erot sen verran suuria, että virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta on uskallettava keskustella”, Aalto-Setälä toteaa.
Sukupuoli- ja alue-erot ADHD-diagnoosien yleisyydessä eivät ole Miika Vuoren mukaan sinänsä yllättäviä. Aikaisemmat tiedot ADHD:n lääkehoidosta ovat antaneet hänen mukaansa saman suuntaisen kuvan. Uusi tieto sen sijaan on, että sukupuolierot ovat kaventuneet voimakkaammin 13–17-vuotiailla nuorilla kuin 7–12-vuotiailla lapsilla.
”Tytöt näyttävät saavan tilastojen valossa diagnoosinsa poikiin nähden verraten myöhään”, Vuori arvioi.
Lähde: Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022. Tilastoraportti 1/2024, THL
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys. THL:n tietokantaraportti
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys. Tilastosivu thl.fi:ssä
Lisätietoja:
Miika Vuori (tilastotiedot)
erikoistutkija, THL
Puh. 029 524 7688
Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri, THL
Puh. 029 524 7437
