Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022

ADHD-diagnoosit yleistyvät tasaisesti – sukupuoli- ja alue-erot ovat melko suuria

Lasten ja nuorten (7–17-vuotiaat) aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) diagnoosit yleistyvät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekisterien tietojen mukaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2022 yhteensä 28 351 poikaa ja 11 364 tyttöä (yhteensä 39 715 lasta ja nuorta), joilla oli ADHD-diagnoosi. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 9 581 poikaa ja 2 195 tyttöä (yhteensä 11 776 henkilöä).[1] Poikien ryhmässä tapausten määrä oli kasvanut vuonna 2022 noin kolminkertaiseksi ja tytöillä hieman yli viisinkertaiseksi vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna.

Samanikäiseen väestöön suhteutettuna 7–17-vuotiaiden poikien ADHD-diagnoosien yleisyys vuonna 2015 oli 2,9 % ja vuonna 2022 yleisyys oli 8,3 %. Samalla ajanjaksolla ADHD-diagnoosien yleisyys 7–17-vuotiailla tytöillä kasvoi 0,7 prosentista 3,3 prosenttiin. ADHD-diagnoosit ovat selvästi yleisempiä pojilla kuin tytöillä. ADHD-diagnoosien yleistymiskehitys vuosina 2015–2022 on kuitenkin ollut suhteellisesti voimakkaampaa tytöillä.

ADHD-diagnoosien yleisyys vaihtelee hyvinvointialueittain. Lapsilla (7–12-vuotiaat) yleisyyden vaihteluväli vuonna 2022 oli 2,0–20,3 % ja osoittautui suuremmaksi kuin nuorten (13–17-vuotiaat) ADHD-diagnoosien yleisyyden aluevaihtelu (2,9–13,9 %). Poikien ja tyttöjen ADHD-diagnoosien yleisyys oli molemmissa ikäryhmissä suurinta Itä-Suomessa.

Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan noin 5 % (3,6–7,2 %).[2]  THL:n rekisterien perusteella Suomessa poikien ADHD-diagnoosien yleisyys väestössä on jo ylittänyt 7,2 %, mutta tyttöjen ADHD-diagnoosien yleisyys on vielä selvästi alle 5 %.

ADHD-diagnoosien yleisyyden määrittely perustuu THL:n Hilmo-rekisterien tietoihin. Tilastossa on huomioitu perusterveydenhuollossa (AvoHilmo, sis. kouluterveydenhuolto) tai erikoissairaanhoidossa (TerveysHilmo) vuosittain asioineet 7–17-vuotiaat lapset ja nuoret. Tapaus on henkilö, jolle löytyy hoitomerkinnän yhteydessä ADHD-diagnoosi käyntisyynä tai pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosina vähintään kerran kalenterivuoden aikana.

Lataa koko tilastoraportti

Lasten ja nuorten (7–17-vuotiaat) ADHD-diagnoosien yleistymiskehitys samanikäiseen väestöön suhteutettuna vuosina 2015–2022.

[1] Kelan tietojen perusteella 7–17-vuotiaiden ryhmässä korvauksia ADHD-lääkeostosta sai 28 866 poikaa (8,3 %) ja 10 595 tyttöä (3,2 %). (Lähde: Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisteri)

[2] ks. ADHD: Käypä hoito -suositus, 2019 (viitattu 28.11.2023).

Taulukot

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, attention-deficit hyperactivity disorder) yleisyys -tilasto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinLapset-kokonaisuuteen sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Tilaston tiedot perustuvat perusterveydenhuollon (Avohilmo) ja terveydenhuollon ja sairaaloiden osastohoidon sekä erikoissairaanhoidon avohoidon (TerveysHilmo) yksilötason hoitoilmoitusrekistereihin.

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilastossa on huomioitu kaikki henkilöt, joiden hoitoilmoitusrekisterin merkintä sisälsi ADHD-diagnoosin (Tautiluokitus ICD-10-luokituksen koodit F90 tai F98.8). Tietojen poiminnassa on huomioitu käyntisyy tai pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosit. Tarkastelu on rajattu 7–17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Tilaston tietosisältö on karkeistettu siten, että lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyttä tarkastellaan sukupuolittain ja hyvinvointialueittain seuraavissa ikäryhmissä: 7–12-vuotiaat ja 13–17-vuotiaat.
Tilasto kattaa tiedot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä vuodesta 2015 alkaen (ns. vuosiesiintyvyys) ja havainnollistaa lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymiskehitystä Suomessa ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Lisäksi ADHD-diagnoosien yleisyyttä tarkastellaan hyvinvointialueittain.

Yleisyys viittaa tässä tilastossa henkilöihin, joille on löydettävissä perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon käyntiin liittyvä ADHD-diagnoosimerkintä Hilmo-rekistereistä tarkastelun kohteena kulloinkin olevana kalenterivuonna (ns. vuosiesiintyvyys) vähintään kerran. Vuosittainen yleisyysluku ei erittele toisistaan uusia todettuja tapauksia (ilmaantuvuus) ja mahdollisesti aikaisempina vuosina todettuja tapauksia. Prosentteina ilmaistu yleisyys on laskettu suhteuttamalla tapausten määrä samanikäiseen väestöön. Väestöestimaattina on käytetty väestötilannetta kalenterivuoden viimeisellä viikolla.

Perusterveydenhuollon (AvoHilmo) ja erikoissairaanhoidon (TerveysHilmo) hoitoilmoitusrekistereistä poimittuja tietoja ADHD-diagnoosien yleisyydestä on verrattu Kelan rekisteritietoihin ADHD-lääkehoitoa koskien. Vertailuaineistona hyödynnetyt Kelan Sairausvakuutuksesta korvatut lääketoimitukset -rekisterin (ns. Kelan Reseptitiedosto) tiedot oli poimittu erikseen samoilla ikä, sukupuoli- ja aluerajauksilla kuin tilastossa käytetyt Hilmo -rekisterien tiedot. Vertailun perusteella lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilasto antaa melko luotettavan kokonaiskuvan ilmiön yleisyydestä. Tarkempi kokonaiskuva ADHD-diagnoosien yleisyydestä saataisiin kuitenkin yhdistämällä samanaikaisesti toisiinsa THL:n ja Kelan hallinnoimia yksilötasoisia rekisteritietoja.

Tilastoraportti lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa THL:n verkkosivuilla. Tulokset julkaistaan myös THL:n tietokantaraporttina. Jatkossa lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilasto ja tilastoraportti päivitetään ja julkaistaan vuosittain. Julkaistavat tiedot ulottuvat aina julkaisuvuotta edeltävän kalenterivuoden tilanteeseen.

Lähde

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2022
Förekomsten av ADHD-diagnoser hos barn och unga 2022
Prevalence of ADHD among children and adolescents in 2022

Tilastoraportti 1/2024, 23.1.2024

Lisätietoja:

Maaret Vuorenmaa
puh. 029 524 7008

Terhi Aalto-Setälä
puh. 029 524 7437

sähköposti: [email protected]