Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2023

ADHD-diagnoosit yleistyvät tasaisesti edelleen – sukupuolierot kaventuvat erityisesti nuoruusikäisessä väestössä

Lasten ja nuorten (7–17-vuotiaat) aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) diagnoosit yleistyvät edelleen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekisterien tietojen mukaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2023 yhteensä 36 611 poikaa ja 15 939 tyttöä (yhteensä 52 550 lasta ja nuorta), joilla oli ADHD-diagnoosi. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 20 385 poikaa ja 6 483 tyttöä (yhteensä 26 868 henkilöä). Kelan tietojen mukaan noin 46 500 lasta ja nuorta käytti ADHD-lääkkeitä vuonna 2023.

Kansainvälisten tutkimusten perusteella diagnostiset kriteerit täyttävän lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan noin 5–8 %. Suomessa alakouluikäisten poikien väestössä ADHD-diagnoosien yleisyys vuonna 2023 oli 11,3 %. Nuoruusikäisten poikien ryhmässä vastaava luku oli 9,5 %. Alakouluikäisillä tytöillä diagnosoidun ADHD:n yleisyys väestössä oli 3,9 % ja nuoruusikäisillä 5,7 %. Diagnoosit ovat yleistyneet voimakkaasti vuosien 2015–2023 välillä.

Sairausvakuutuksesta korvattavat lääketoimitukset -rekisterin (tunnettiin aiemmin nimellä Kelan Reseptitiedosto) tietojen perusteella lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden käytön yleistymiskehitys on ollut hyvin samansuuntaista kuin diagnoosien yleistymiskehitys: Vuonna 2023 yhteensä 33 142 pojalle ja 13 355 tytölle (kaikkiaan 46 497 lapselle ja nuorelle) kirjautui vähintään yksi ADHD-lääkeosto. Vuonna 2020 vastaavat luvut olivat 20 862 poikaa ja 5 852 tyttöä (yhteensä 26 714 lasta ja nuorta).

ADHD-diagnoosien yleisyys vaihteli huomattavasti hyvinvointialueittain, pojilla 5,2–21,5 %:n ja tytöillä 2,3–9,6 %:n välillä. Samanikäiseen väestöön suhteutettuna diagnoosit olivat yleisimpiä Itä-Suomessa. ADHD-lääkkeiden käytön yleisyydessä havaittiin vastaavansuuruisia eroja hyvinvointialueiden välillä.

ADHD-diagnoosien yleisyyden määrittely perustuu THL:n hoitoilmoitus- eli Hilmo-rekisterien tietoihin. Tilastossa on huomioitu perusterveydenhuollossa (Avohilmo-rekisteri, sis. kouluterveydenhuolto) tai erikoissairaanhoidossa (TerveysHilmo-rekisteri) vuosittain asioineet 7–17-vuotiaat lapset ja nuoret. Tapaus on henkilö, jolle löytyy hoitomerkinnän yhteydessä ADHD-diagnoosi käyntisyynä tai pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosina vähintään kerran kalenterivuoden aikana.

Lataa koko tilastoraporttiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

ADHD-diagnoosien yleisyys lapsilla (7–12-v.) ja nuorilla (13–17-v.) vuosina 2015–2023, % ikäryhmästä

Taulukot

Tilastot tietokantaraporteissa Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, attention-deficit hyperactivity disorder) yleisyys -tilasto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinLapset-kokonaisuuteen sisältyvää lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Tilaston tiedot perustuvat perusterveydenhuollon (Avohilmo) ja terveydenhuollon ja sairaaloiden osastohoidon sekä erikoissairaanhoidon avohoidon (TerveysHilmo) yksilötason hoitoilmoitusrekistereihin.

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilastossa on huomioitu kaikki henkilöt, joiden hoitoilmoitusrekisterin merkintä sisälsi ADHD-diagnoosin (Tautiluokitus ICD-10-luokituksen koodit F90 tai F98.8). Tietojen poiminnassa on huomioitu käyntisyy tai pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosit. Tarkastelu on rajattu 7–17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin. Tilaston tietosisältö on karkeistettu siten, että lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyttä tarkastellaan sukupuolittain ja hyvinvointialueittain seuraavissa ikäryhmissä: 7–12-vuotiaat ja 13–17-vuotiaat. Tilasto kattaa tiedot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä vuodesta 2015 alkaen (ns. vuosiesiintyvyys) ja havainnollistaa lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymiskehitystä Suomessa ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Lisäksi ADHD-diagnoosien yleisyyttä tarkastellaan hyvinvointialueittain.

Yleisyys viittaa tässä tilastossa henkilöihin, joille on löydettävissä perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon käyntiin liittyvä ADHD-diagnoosimerkintä Hilmo-rekistereistä vähintään kerran kunakin tarkasteltavana kalenterivuotena (ns. vuosiesiintyvyys). Vuosittainen yleisyysluku ei erittele toisistaan uusia todettuja tapauksia (ilmaantuvuus) ja mahdollisesti aikaisempina vuosina todettuja tapauksia. Prosentteina ilmaistu yleisyys on laskettu suhteuttamalla tapausten määrä samanikäiseen ja samaa sukupuolta olevaan väestöön. Väestöestimaattina on käytetty väestötilannetta kalenterivuoden viimeisellä viikolla.

Hilmo-rekistereistä poimittuja tietoja ADHD-diagnoosien yleisyydestä on verrattu Kelan rekisteritietoihin ADHD-lääkehoitoa koskien. Vertailuaineistona hyödynnetyt Kelan Sairausvakuutuksesta korvatut lääketoimitukset -rekisterin (ns. Kelan Reseptitiedosto) tiedot oli poimittu erikseen samoilla ikä, sukupuoli- ja aluerajauksilla kuin tilastossa käytetyt Hilmo -rekisterien tiedot. Vertailun perusteella lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys -tilasto antaa melko luotettavan kokonaiskuvan ilmiön yleisyydestä. Tarkempi kokonaiskuva ADHD-diagnoosien yleisyydestä saataisiin kuitenkin yhdistämällä samanaikaisesti toisiinsa THL:n ja Kelan hallinnoimia yksilötasoisia rekisteritietoja.

Tilasto lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydestä julkaistaan nyt toista kertaa. Tulokset julkaistaan Tilastoraportissa ja THL:n tietokantaraporttina. Tilasto ja Tilastoraportti päivitetään ja julkaistaan vuosittain. Julkaistavat tiedot ulottuvat aina julkaisuvuotta edeltävän kalenterivuoden tilanteeseen.

Lähde

Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2023
Förekomsten av ADHD-diagnoser hos barn och unga 2023
Prevalence of ADHD among children and adolescents in 2023

Tilastoraportti 4/2025, 11.3.2025