Mielenterveysoireilu on yleistä erityisesti kiusatuilla transmaskuliinisilla nuorilla
Transnuoret kokevat enemmän koulukiusaamista ja mielenterveysoireilua kuin cissukupuoliset nuoret. Kiusaamiskokemukset ovat yleisiä etenkin transfeminiinisillä nuorilla, kun taas mielenterveysongelmista kärsivät yleisimmin transmaskuliiniset nuoret, osoittaa THL:n tuore tutkimus.
Tutkimuksessa transfeminiinisiksi nuoriksi luokiteltiin nuoret, joiden sukupuoli-identiteetti erosi virallisesta sukupuolesta poika ja transmaskuliinisiksi vastaavasti ne nuoret, joiden sukupuoli-identiteetti erosi virallisesta sukupuolesta tyttö. Transnuorten ryhmään luokitteluilla nuorilla voi olla monenlaisia sukupuoli-identiteettejä kuten muunsukupuolinen, ei-binääri, transvestiitti, transsukupuolinen, intersukupuolinen tai sukupuoleton. Cisnuorilla sukupuoli-identiteetti vastaa virallista sukupuolta.
Kiusatut nuoret kaikissa ryhmissä kokivat enemmän mielenterveysoireilua kuin nuoret, joita ei ollut kiusattu. Kuitenkin verrattuna kiusattuihin cisnuoriin, mielenterveysoireilu oli kiusatuilla transnuorilla todennäköisempää. Transmaskuliinisilla kiusatuilla nuorilla mielenterveyden haasteet olivat huomattavasti yleisempiä kuin cissukupuolisilla ja transfeminiinisillä nuorilla.
”Puuttumalla kiusaamiseen parannetaan kaikkien turvallisuutta, mutta tulosten näkökulmasta sillä voi olla erityinen merkitys kiusaamista kokevien transnuorten hyvinvoinnille”, toteaa erikoistutkija Laura Sares-Jäske.
”Suuri ero trans- ja cisnuorten kiusaamiskokemuksissa herättää myös jatkokysymyksiä syrjivän eli sukupuoli-identiteettiin perustuvan kiusaamisen yleisyydestä”, jatkaa Sares-Jäske.
Palveluissa ja kouluympäristössä on huomioitava, että transnuoret ovat sisäisesti moninainen ryhmä.
”Jatkossa olisi tärkeää tutkia tarkemmin moninaisten transnuorten hyvinvointia sekä risteäviä hyvinvointieroja huomioiden myös muita taustatekijöitä”, sanoo kehittämispäällikkö Satu Majlander.
THL edistää sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyden tukea
THL:n Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hanke edistää sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ja sukupuoltaan pohtivien nuorten oikea-aikaista ja voimavaralähtöistä tukea koulu- ja perusterveydenhuollossa. Tavoitteena on, että nuoret voisivat tulla kohdatuiksi terveydenhuollossa kunnioittavasti ja asiantuntevasti sekä uskaltaisivat puhua asioistaan ammattilaisille sukupuolestaan riippumatta. Hanke pyrkii ehkäisemään sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyden häiriöitä ja itsemurhia sekä heihin kohdistuvaa syrjintää.
Hankkeessa muun muassa kootaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria koskevaa tutkimustietoa Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisuksi, koulutetaan ammattilaisia sukupuolen moninaisuudesta sekä tuotetaan THL:n sivuille ammattilaisten hyödynnettäväksi tietopaketti aiheesta. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ja järjestökentän kanssa, ja hankkeessa kuullaan myös kokemusasiantuntijanuoria. Hankkeessa hyödynnetään myös THL:n ammattilaisille suunnattua sateenkaaritietopakettia.
Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hanke toteutetaan vuosina 2023–2024 osana sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman kansallisen Mielenterveysstrategian ja Itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa.
Lähde
Tutkimusartikkeli (englanninkielinen):
Gendered Differences in Experiences of Bullying and Mental Health Among Transgender and Cisgender Youth (Journal of Youth and Adolescence)
Lisätietoa
Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hanke (THL)
Yhteystiedot
Laura Sares-Jäske
erikoistutkija, THL
puh. 029 524 7238
[email protected]
Satu Majlander
kehittämispäällikkö, THL
puh. 029 524 7510
[email protected]
Aino Jehkoi
erikoissuunnittelija, Sukupuolen moninaisuus voimavarana -hankkeen projektipäällikkö, THL
puh. 029 524 8345
[email protected]
