Muistisairauteen sairastuu huomattavasti aiempaa arvioitua useampi – sairastuneita on vuonna 2040 lähes 250 000
Kansallisiin rekisteriaineistoihin perustuvat uudet tutkimustulokset osoittavat, että muistisairausdiagnoosin saa vuosittain huomattavasti useampi kuin aiemmin on arvioitu.
Uusi tutkimus osoittaa, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin on arvioitu, että sairastuneita olisi vuosittain noin 14 500.
Vuonna 2021 noin 151 000 suomalaisella oli diagnosoitu muistisairaus. Suurin osa oli 85 vuotta täyttäneitä.
”Tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että rekisteritiedot kattavat vain todetut sairaudet, ja näin ollen todennäköisesti aliarvioivat todellista muistisairauksia sairastavien määrää”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto.
Vuonna 2040 muistisairauksia sairastavia on jo 247 000, jos muistisairauksien yleisyys pysyy vuoden 2021 tasolla ja iäkkäiden määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti. Tämän arvion mukaan muistisairautta sairastavien määrä kasvaa 64 prosenttia tulevien vajaan kahden vuosikymmenen aikana.
”Muistisairaiden henkilöiden kokonaismäärän kasvu Suomessa johtuu väestön ikääntymisestä”, Roitto sanoo.
Aiemmat arviot muistisairauksien yleisyydestä Suomessa ovat perustuneet eurooppalaisiin väestötutkimuksiin ja suomalaisiin tutkimuksiin 1980- ja 1990-luvuilta. Nyt uudessa tutkimuksessa muistisairauteen sairastuneiden määrää selvitettiin koko maan kattavista sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereistä (Hilmo) ja Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen rekistereistä.
Hyvinvointialueiden välillä huomattavia eroja muistisairauksien määrässä
Hyvinvointialueiden välillä on huomattavia eroja muistisairauksia sairastavien määrissä. Suurinta sairastavuus on Kainuussa (5 368/100 000 asukasta) ja Kymenlaaksossa (5 170/100 000), ja pienintä Ahvenanmaalla (1 414/100 000).
”Muistisairauksia todetaan enemmän niillä alueilla, joilla väestö on vanhempaa. Pelkkä väestörakenne ei kuitenkaan selitä eroja. Lukuihin voivat vaikuttaa alueelliset resurssit ja hoitokäytännöt, sekä muistisairauksien riskitekijöiden yleisyys alueella”, Hanna-Maria Roitto sanoo.
Ajantasainen tieto muistisairauksia sairastavien määrästä on tärkeää hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimenpiteiden kehittämiseksi.
”Muistisairaudet ja muistisairauteen liittyvät oireet ovat yleisiä säännöllisten palvelujen piirissä olevilla iäkkäillä ja ne johtavat moniin vaikeuksiin arjen toiminnoissa”, Roitto toteaa.
Tutkimus toteutettiin osana Kansallinen terveysindeksi-hanketta. Muistisairausindeksi on osa Kansallisen terveysindeksin sairastavuusindikaattorikokonaisuutta, jonka tiedot päivitetään jatkossa vuosittain. Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus kattaa useita indikaattoreita väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä. Indeksitiedot tuottavat yhteistyössä THL, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus.
Lisätietoa
Duodecim: Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016–2021
Indikaattoritietoa Sotkanetissä – sairastavuusindeksiin ja sairausryhmittäiset osaindeksit
Yhteystiedot
Hanna-Maria Roitto
dosentti, asiantuntijalääkäri
THL, HUS, Helsingin yliopisto
puh. 029 524 8393
sähköposti: [email protected]
