Kansallinen terveysindeksi 2021–2023

Sairastavuus ja työkyvyttömyys edelleen yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa

Kansallinen terveysindeksi kuvaa alue-eroja väestön sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä. Alue-eroja voidaan tarkastella myös erikseen miehillä ja naisilla.

Sairastavuusindeksi on miehillä ja naisilla korkein Pohjois-Savossa. Myös Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso ovat molemmilla sukupuolilla korkean sairastavuuden alueita. Alueiden väliset erot ovat molemmilla sukupuolilla suurimpia alkoholisairastavuudessa verrattuna muihin sairausryhmiin.

Työkyvyttömyysindeksi on korkein miehillä Kainuussa ja naisilla Pohjois-Savossa. Työkyvyttömyydessä ammatillisen kuntoutuksen myöntävissä päätöksissä alue-erot ovat suurempia kuin työkyvyttömyyseläkkeissä ja sairauspäivärahoissa. Miehille työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspäivärahoja maksetaan yleisimmin Kainuussa. Naisilla työkyvyttömyyseläkkeen saaminen on yleisintä Pohjois-Savossa ja sairauspäivärahan saaminen Lapissa. Miehet ja naiset saavat ammatillista kuntoutusta yleisimmin Pohjois-Karjalassa.

Lataa koko tilastoraportti

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alue-erot Suomen kartalla hyvinvointialueittain. — Kuvio 1. Hyvinvointialueiden erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä 2021–2023, ikävakioidut indeksit, sukupuolet yhteensä. (Karttapohja: Tilastokeskus 2025)

Kansallisen terveysindeksin indikaattorikokonaisuuteen sisältyy tietoja väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä kunnissa, hyvinvointialueilla ja yhteistyöalueilla.

Tietoja tuottavat yhteistyössä THL, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus.

Tietokokonaisuus sisältää sekä sairastavuusindeksin ja sen sairausryhmittäiset osaindeksit, että työkyvyttömyysindeksin ja sen osaindeksit. Indikaattoreista julkaistaan sukupuolet yhteensä sekä miehet ja naiset erikseen huomioivat indeksitiedot, jotka kuvaavat sukupuolittaisia alue-eroja. Esimerkiksi miehille lasketut indeksit kuvaavat miesten alue-eroja sairastavuudessa tai työkyvyttömyydessä.

Sairastavuusindeksiin kuuluu kymmenen sairausryhmää. Sairausryhmittäiset osaindeksit kuvaavat syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden ongelmien, tapaturmien, muistisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja alkoholisairauksien yleisyyttä. Sairastavuusindeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja elämänlaadun sekä sote-palvelukäytön kustannusten kannalta.

Työkyvyttömyysindeksissä on kolme osiota: työkyvyttömyyseläke, sairauspäiväraha ja ammatillisen kuntoutuksen myönteiset päätökset. Työkyvyttömyysindeksissä voi tarkastella väestön työkyvyttömyyttä kaikissa osioissa yhdessä. Osioita voi lisäksi tarkastella erikseen osaindekseinä.

Taulukot ja kuviot

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Kansallinen terveysindeksi on THL:n ja Kelan yhdessä tuottama tieto-kokonaisuus, joka sisältää tietoja keskeisten kansansairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyydestä hyvinvointialueiden ja kuntien väestössä. Tilastoon kuuluvat indikaattorit esitetään indeksilukuina, jotka kuvaavat hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueen väestössä on.

Indekseistä julkaistaan sekä ikävakioitu että vakioimaton versio. Ikävakioinnissa alueiden ikärakenne määritetään laskennallisesti samaksi kaikilla alueilla, jolloin ikävakioitu indeksi soveltuu ikärakenteeltaan erilaisten alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi taas kuvaa alueen todellista sairaus- ja työkyvyttömyystaakkaa.

Kunkin indeksin laskennassa käytetään kolmen peräkkäisen vuoden tietoja, jotta voidaan vähentää satunnaisvaihtelun vaikutusta lukuun väestöpohjaltaan pienimmillä alueilla. Indeksiluvut voidaan tulkita kolmevuosittaisiksi keskimääräiseksi tasoksi sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä.

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden alueellisiin eroihin vaikuttavat väestön ikärakenteen lisäksi monet tekijät. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Indeksilukuja vertaillessa on huomioitava, että myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavalla tavalla myös työkyvyttömyyteen vaikuttaa terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu mm. työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta. Sairastavuusindeksissä alueiden välisiin eroihin voivat vaikuttaa myös erot siinä, miten kattavasti tiedot hyvinvointialueilta saadaan ja miten ne siirtyvät THL:n hoitoilmoitusrekisteriin.

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus on saatavissa vuodesta 2017 vuoteen 2023 asti hyvinvointialueille, kunnille ja yhteistyöalueille. Tiedot päivitetään vuosittain keväällä THL:n Sotkanetiin ja Kelan Tietotarjottimelle.

Raportti on saatavilla ruotsiksi ja englanniksi myöhemmin vuonna 2025.