Niila Rahko aloitti THL:ssä saamelaisasioiden asiantuntijana saamelaisten mielen hyvinvointia edistävässä hankkeessa
Tammikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) aloitti ensimmäinen saamelaisasioiden asiantuntija. Tehtävään valittiin Niila Rahko. Hän työskentelee Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hankkeessa, joka on osa Kansallista mielenterveysstrategiaa.
Rahkon keskeisiä tehtäviä on edistää saamelaisväestön huomioimista THL:ssä tehtävässä työssä, vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten kulttuurista kompetenssia mielen hyvinvoinnin edistämiseksi ja lisätä saamenkielisten mielen hyvinvointia tukevien materiaalien saatavuutta ja saavutettavuutta.
Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat vahvistaneet saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä viime vuonna solmitulla yhteistyösopimuksella. Osana tätä THL:n toiminnassa halutaan lisätä henkilöstön osaamista saamen kielestä, kulttuurista ja alkuperäiskansan oikeuksista sekä edistää saamelaisväestön terveyttä ja hyvinvointia entistä paremmin.
Näin uusi THL:läinen kertoo itsestään
Kuka olet Niila?
Olen Állet Lemet Heaihka Ovllá Arja Niila, eli Niila Rahko, perheellinen 33-vuotias pohjoissaamea äidinkielenäni puhuva THL:n uusi suunnittelija. Olen syntynyt ja kasvanut Rovaniemellä, mutta henkinen kotini on Utsjoen Kaamasmukassa. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja mielenterveys- ja päihdetyön suuntauksella. Opiskelen integratiiviseksi VET-psykoterapeutiksi Oulun yliopistossa. Asumme nyt Oulun seudulla, mutta suunta on ylös pohjoiseen päin.
Mikä sai sinut hakemaan THL:ään?
Minulla on halu edistää yhteisiä asioita. Jo koulu- ja lukioaikoina olin mukana oppilaskuntatoiminnassa. Olen myös toiminut saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa vuosina 2010–2018. Vaalikaudella 2020–2023 toimin saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan varsinaisena jäsenenä. Olen sairaanhoitajana työskennellyt niin erikoissairaanhoidossa kuin kunnan mielenterveyspalveluissa. Viimeiseksi tein kehittämistyötä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Nykyisin itselleni tärkein on oma perhe. Perheen lisäksi sydäntä lähellä ovat saamelaisuuteen ja mielenterveyteen liittyvät asiat. Siksi tuntui luonnolliselta hakea THL:ssä auki ollutta tehtävää. Koen suurta kiitollisuutta, kun saan olla täällä edistämässä kahta minulle tärkeää asiaa.
Miten saamelaisuus näkyy sinun arjessasi?
Pohjoissaame on äidinkieleni. Olen kaksikielinen, mutta saame on itselleni primääri kieli, jonka kautta tunnen vahvemmin. Kielen lisäksi kannan mukanani sukuni uskomuksia, tapoja ja historiaa. Minulla on vahvat siteet perheeseen ja sukuun, sekä sukumme perinteisille alueille pohjoisessa Kaamasmukassa. Saamelaisuus näkyy ja kuuluu arjessani erityisesti pohjoissaamena, tapanani toimia yhteisössä sekä arvoissani. Näiden lisäksi se näkyy luonnossa viihtymisenä sekä aktiivisena toimintana saamen kielen ja kulttuurin säilymiseksi. Aktiivinen toiminta kielen ja kulttuurin eteen tarkoittaa muun muassa oman kulttuurisen ymmärryksen laajentamista, kielen ja kulttuurin tuomista näkyväksi palveluissa sekä saamelaisuuteen kasvamisen mahdollistamista lapselleni.
Mitä haluaisit kehittää THL:ssä?
Haluaisin lisätä tietoisuutta saamelaisuudesta ja sitä kautta pyrkiä vaikuttamaan saamelaisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen käytännössä. Toivon, että tietoisuuden lisääntyminen saamelaisasioista sekä yhteistyön lisääntyminen saamelaisyhteisön ja THL:n välillä kehittää saamelaisväestön osalta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, arjen turvallisuutta, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämistä, jotta me kaikki, myös saamelaiset, voisimme paremmin Suomessa.
Lisätietoja
Romanien ja saamelaisten mielen hyvinvoinnin edistäminen -hankkeen sivut
Haemme suunnittelijaa saamelaisten mielen hyvinvointia edistävään hankkeeseen
Niila Rahko
suunnittelija
puh. 029 524 7641
sähköposti: [email protected]
LinkedIn
Davvisámegiella (Pohjoissaame)
Niila Rahko álggahii Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádusas (THL) sámeáššiid áššedovdin fitnus, mii ovddida sápmelaččaid mielladearvvašvuođa buresveadjima.
Ođđajagimánus Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádusas álggahii vuosttamuš sámeáššiid áššedovdi. Bargui válljejuvvui Niila Rahko. Son bargá Románaid ja sápmelaččaid miela buresveadjima ovddideapmi -fitnus, mii lea oassi Našuvnnalaš mielladearvvašvuođastrategiijas.
Rahko barggu guovddážis lea ovddidit sámi álbmoga vuhtiiváldima THL barggus, nanosmahttit sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ámmátolbmuid kultuvrralaš kompetánssa miela buresveadjima ovddideami várás ja lasihit dakkár materiálaid oažžuma ja juvssahahttivuođa, mat dorjot sámegielat olbmuid miela buresveadjima.
Sámediggi ja Dearvvašvuođa ja buresveadjima lágádus (THL) leat nanosmahttán sámeáššiide guoski ovttasbarggu mannan jagi čadnojuvvon ovttasbargosoahpamušain. Oassin dás THL doaimmain háliidit lasihit bargoveaga máhtu sámegielain, kultuvrras ja eamiálbmoga vuoigatvuođain ja maiddái ovddidit sámeálbmoga dearvvašvuođa ja buresveadjima ain buorebut.
Ná ođđa THL bargi muitala iežas birra
Gii leat Niila?
Mun lean Állet Lemet Heaikka Ovllá Arja Niila, dahjege Niila Rahko, mus lea bearaš, mun lean 33-jahkásaš, mu eatnigiella lea davvisámegiella ja mun lean THL ođđa plánejeaddji. Mun lean riegádan ja bajásšaddan Roavvenjárggas, muhto mu silolaš ruoktu lea Ohcejoga Gámasmohkis. Mun lean gazzan buohccedikšára oahpu, mas lei orientašuvdna mielladearvvašvuođa- ja gárrenávnnasbarggus. Mun studeren integratiivvalaš VET psykoterapevtan Oulu universitehtas. Mii ássat dál Oulu guovllus, muhto áigumuš lea sirdašuvvat davás.
Mii bijai du ohcat THL:ii?
Mus lea hállu ovddidit oktasaš áššiid. Juo skuvla- ja logahatáiggiid ledjen mielde studeanttaid searvvi doaimmain. Mun lean maiddái leamašan Sámedikki nuoraidráđis jagiid 2010–2018. Válgabajis 2020–2023 ledjen Sámedikki sosiála- ja dearvvašvuođalávdegotti aitosaš lahttu. Dán barggus ovttastuvai mu máhttu ovddit barggustan buohccedivššárin gieldda spesiálabuohccedivššu mielladearvvašvuođabálvalusain ja Boahttevuođa sode-guovddáža ovddidanbarggus.
Dán áigge alccesan dehálamos lea iežan bearaš. Bearraša lassin váimmu lahka leat áššit, mat laktásit sámevuhtii ja mielladearvvašvuhtii. Danin orui lunddolaš ohcat dán barggu, mii lei THL:s ohcan láhkai. Mun vásihan stuorra giitevašvuođa, go oaččun leat dáppe ovddideame guokte munnje dehálaš ášši.
Mot sámevuohta oidno du árgabeaivvis?
Davvisámegiella lea mu eatnigiella. Mun lean guovttegielat, muhto sámegiella lea munnje primára giella, man bokte dovddan nannosabbot. Giela lassin guottán fárustan iežan soga jáhkuid, vieruid ja historjjá. Mus leat nana čanastagat bearrašii ja sohkii, ja sohkamet árbevirolaš eatnamiidda davvin Gámasmohkis. Sámevuohta oidno ja gullo árgabeaivvistan erenomážit davvisámegiellan, mu vuohkin doaibmat servošiin ja mu árvvuin. Dáid lassin dat dihtto das, ahte loavttán luonddus ja doaimman aktiivvalaččat sámegiela ja kultuvrra seailuma ovdii. Aktiivvalaš doaibman giela ja kultuvrra ovdii mearkkaša earret eará iežan kultuvrralaš áddejumi viiddideami, giela ja kultuvrra buktima oinnolažžan bálvalusain ja das, ahte dagan mánnásan vejolažžan bajásšaddat sámevuhtii.
Maid háliidivččet ovddidit THL:s?
Háliidivččen lasihit diđolašvuođa sámevuođas ja dakko bokte figgat váikkuhit sápmelaččaid duohta ovttaveardásašvuođa ollašuvvamii praktihkas. Mun sávan, ahte diđolašvuođa lassáneapmi sámeáššiin, ja ovttasbarggu lassáneapmi sámeservoša ja THL gaskkas ovddida sámeálbmoga oasil dearvvašvuođa ja buresveadjima ovddideami, árgabeaivvi dorvvolašvuođa, buohcuvuođaid ja sosiála čuolmmaid ovddalgihtii eastadeami ja sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ja dan bálvalusaid ovddideami, vai mii buohkat, maiddái sápmelaččat, veajášeimmet buorebut Suomas.
Lassidieđut
Niila Rahko
Plánejeaddji
tlf. 0295247641
[email protected]
LinkedIn
Anarâškielâ (Inarinsaame)
Niila Rahko algâttij THL:st sämiašij äššitobden sämmilij mielâ pyereestvaijeem ovdedeijee haavâst
Uđđâivemáánust Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâsâst (THL) algâttij vuossâmuš sämiašij äššitobdee. Paargon väljejui Niila Rahko. Sun parga Romanij já sämmilij mielâ pyereestvaijeem ovdedem -haavâst, mii lii uási Aalmuglii mielâtiervâsvuotâstrategiast.
Rahko kuávdáš pargoid kuleh ovdediđ sämmilii aalmugvievâ huámášumán väldim THL:st porgum pargoost, nanodiđ sosial- já tiervâsvuotâpalvâlusâi áámmátlij kulttuurlii kompetens mielâ pyereestvaijeem ovdedem várás já lasettiđ sämikielâlij mielâ pyereestvaijeem tuárjoo materialij finnim- já juksâmvuođâ.
Sämitigge já Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs (THL) láá nanodâm sämiaššijd kyeskee oovtâstpargo moonnâm ive čallum oovtâstpargosopâmuššáin. Ton uássin THL haalijd jieijâs tooimâin lasettiđ pargovievâ máátu sämikielâin, kulttuurist já algâaalmug vuoigâdvuođâin sehe ovdediđ sämmilii aalmugvievâ tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ain pyerebeht ko ovddiist.
Tánávt uđđâ THL pargee muštâl alnestis
Kii tun lah, Niila?
Mun lam Állet Lemet Heaihka Ovllá Arja Niila, ađai Niila Rahko, perruulâš 33-ihásâš tavekielâ eenikielân sárnoo THL uđđâ vuávájeijee. Mun lam šoddâm já iällám pärnivuođâ Ruávinjaargâst, mut muu jiegâlâš päikki lii Ucjuv Kaamâsmohheest. Muu škovliittâs lii pyecceetipšoo já sundešummeen mielâtiervâsvuotâ- já uáiváditteepargo. Mun luuvâm integrativlâžžân psykoterapeutin Oulu ollâopâttuvâst. Mij aassâp tääl Oulu kuávlust, mut sunde lii pajas tavaskulij.
Mon suujâst tun uuccih THL:n?
Must lii haalu ovdediđ ohtsijd aašijd. Jo škovlâ- já luvâttâhääigi mun lijjim fáárust uáppeekode tooimâin. Mun lam meid toimâm sämitige nuorâirääđist iivij 2010–2018. Vaaljâpaje 2020–2023 ääigi mun toimim sämitige sosial- já tiervâsvuotâlävdikode eidusâžžân jesânin. Taan pargoost ovtâstuvvojii muu máátuh oovdeb pargoost pyecceetipšon kieldâ sierânâspyecceetipšom mielâtiervâsvuotâpalvâlusâin já Puátteevuođâ soti-kuávdáá ovdedempargoost.
Onnáá peeivi munjin tehálumos äšši lii muu jieččân peerâ. Perruu lasseen vááimuvuálááh láá sämmilâšvuotân já mielâtiervâsvuotân lohtâseijee ääših. Tondiet oroi luándulâžžân uuccâđ THL ávus pargo. Mun tuubdâm stuorrâ kijttevâšvuođâ, ko uážum leđe tääbbin oovdedmin täid munjin tehálii kyehti ääši.
Maht sämmilâšvuotâ tiättoo tuu aargâst?
Tavekielâ lii muu eenikielâ. Mun lam kyevtikielâlâš, mut sämikielâ lii munjin vuosâsajasâš kielâ, mon peht mun tuubdâm kievrâbeht. Kielâ lasseen mun kuádám fárustân jieččân suuvâ oskomušâid, taavijd já historjá. Must láá noonâ čonâseh perrui já suuhân sehe mii suuvâ ärbivuáválijd enâmáid tavveen Kaamâsmohheest. Sämmilâšvuotâ uáinoo já tiättoo muu aargâst eromâšávt tavesämikielâ kevttimist, muu taavijn toimâđ siärváduvâst já muu áárvuin. Toi lasseen tot tiättoo nuuvt, et lijkkuum jotteeđ luándust já toimâđ aktivlávt sämikielâ já kulttuur siäilum oovdân. Aktivlâš toimâm kielâ já kulttuur oovdân uáivild iärrás lasseen jieijâs kulttuurlii ibárdâs vijđedem, kielâ já kulttuur pyehtim uáinusân palvâlusâin sehe visásmittiđ, et jieččân párnážân ličij máhđulâš šoddâđ sämmilâšvuotân.
Maid tun halijdiččih ovdediđ THL:st?
Mun halijdiččim lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilâšvuođâst já ton peht viggâđ vaiguttiđ sämmilij tuođâlii oovtâviärdásâšvuođâ olášuumân keevâtlávt. Mun tuáivum, et tiäđulâšvuođâ lasanem sämiaašijn sehe oovtâstpargo lasanem sämisiärváduv já THL kooskâ oovded sämmilii aalmugvievâ uásild tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ovdedem, aargâ torvolâšvuođâ, puácuvuođâi já sosiallij čuolmâi estim sehe sosial- já tiervâsvuođâhuolâttâs já ton palvâlusâi ovdedem, vâi mij puohah, meid sämmiliih, vajaččijm pyerebeht Suomâst.
Lasetiäđuh
Niila Rahko
Vuávájeijee
p. 0295247641
ovdânommâ.suhânommâ@thl.fi
LinkedIn
Nuõrttsääʹmǩiõll (Koltansaame)
Niila Rahko alttii TPS:st sääʹmaaʹšši äʹšštobddjen säʹmmlai miõl pueʹrrvââjjmõõžž oouʹdeei haʹŋǩǩõõzzâst
Ođđeeʹjjmannust Tiõrvâsvuõđ da pueʹrrvââjjam stroiʹttlest (THL) alttii vuõssmõs sääʹmaaʹšši äʹšštobddi. Tuõjju vaalčeš Niila Rahko. Son lij tuâjast Romaanʼniiʹǩǩi
da säʹmmlai miõl pueʹrrvââjjmõõžž ooudâsviikkâm -haʹŋǩǩõõzzâst, kååʹtt lij vueʹzz Meersaž miõlltiõrvâsvuõttstrategia.
Rahko vuõss-sâjjsaž tuâjjan lij oouʹdeed sääʹm-meer lokku välddmõš TPS:st tuâjast, raaveed sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi ämmat-tuâjjlai kulttuursaž kompeteeʹns miõl pueʹrrvââjjmõõžž ooudâsviikkmõššân da lââʹzzted sääʹmǩiõllsai miõl pueʹrrvââjjmõõžž tuärjjeei materiaali vuäǯǯmõõžž da vuällamvuõđ.
Sääʹmteʹǧǧ da Tiõrvâsvuõđ da pueʹrrvââjjam strooiʹtel (THL) liâ raavääm sääʹmaaʹššid kuõskki õhttsažtuâj mõõnni eeʹjjest čuõlmmum õhttsažtuâjjsuåppmõõžžin. Vueʹssen tän TPS tåimmjummšest haaʹleet lââʹzzted tuâjjlažkååʹdd silttummuž sääʹmǩiõlin, kulttuurâst da alggmeer vuõiggâdvuõđin di oouʹdeed sääʹm-meer tiõrvâsvuõđ da pueʹrrvââjjmõõžž veâl pueʹrben.
Nääiʹt ođđ TPS tuâjjlaž maainast jijstes
Ǩii leäk Niila?
Leäm Állet Lemet Heaihka Ovllá Arja Niila, leʹbe Niila Rahko, piârlaž 33 -âkksaž tâʹvvsääʹm jieʹnnǩiõllân mainsteei TPS ođđ plaaneeʹjj. Leäm šõddâm da jälstam Ruäʹvnjaarǥâst, leša jiõggsaž domm lij Uccjooǥǥ Kaamâsmukkast. Škooultõõzz beäʹlnn leäm puõccihoiʹddjeei miõltiõrvâsvuõtt- da peäʹnectuâj årra ouddnummuš. Mättʼtõõđam integratiivlaž VET psykoterapeuttân Oulu universiteeʹttest. Jälstep ååʹn Oulu vuuʹdest, leša jõrddmõššân lij seʹrdded tââʹvbeälla.
Mii vuäǯǯai tuu ooʒʒõõttâd TPS tuõjju?
Muʹst lij haall viikkâd ooudâs õhttsaž aaʹššid. Juʹn škooul- da lookkjiškooul poodd leʹjjem mieʹldd mättʼtõõttikååʹdd tåimmjummšest. Leäm še tåimmam sääʹmteeʹǧǧ nuõrisuåvtõõzzâst iiʹjjin 2010–2018. Vaalpââʹjest 2020-2023 leʹjjem Sääʹmteeʹǧǧ sosiaal- da tiõrvâsvuõttluʹvddkååʹdd väʹlddveärlaž vuäzzliʹžžen. Täʹst tuâjast õhttõõvi muu silttummuš ääiʹjab tuâjain puõccihoiʹddjen kååʹdd spesiaalpuõccihååid miõltiõrvâsvuõttkääzzkõõzzin da Puõʹttiääiʹj soti-kõõskõõzz ooudâsviikkâmtuâjast.
Ânnʼjõžpoddân jiõccsan lij vääžnmõs jiijjan piâr. Piârri lââʹssen čâđđam luʹnn liâ säʹmmlažvuõʹtte da miõltiõrvâsvuõʹtte õhttneei ääʹšš. Tõʹnt tåbddji luâđlažnallšeʹmmem
ooccâd TPS:st äävai åårrai tuâj. Toobdam jõnn späʹssebvuõđ, ǥu vuäǯǯam leeʹd tääiʹben ooudeʹmmen kueʹhtt muʹnne tääʹrǩes ääʹšš.
Mäʹhtt säʹmmlažvuõtt kuâsttai tuu aarǥâst?
Tâʹvvsääʹmǩiõll lij muu jieʹnnǩiõll. Leäm kueiʹtǩiõllsaž, leša sääʹmǩiõll lij jiõccsan primäär ǩiõll, koon pääiʹǩ toobdam raʹvvsubun. Ǩiõl lââʹssen kuâddam mieʹldd sooǥǥ åskkmõõžžid, naaʹlid da historia. Muʹst liâ raavâs čõnnâz piârrja da soʹǩǩe, di sooǥǥ äʹrbbvuõđlaž vuuʹdid tââʹvbeäʹlnn Kaamâsmukkast. Säʹmmlažvuõtt kuâsttai da kollai aarǥâst jeäʹrben tâʹvvsääʹmmen, nääʹllen tåimmad õutstõõzzâst di äärvain. Täi lââʹssen tõt kuâsttai luâđast maaššmõššân
di aktiivlaž toiʹmmjummšen sääʹmǩiõl da kulttuur seillam diõtt. Aktiivlaž toiʹmmjummuš ǩiõl da kulttuur ouʹdde miârkat jeäʹrbi mieʹldd jiijjâs kulttuursaž fiʹttjummuž veeidummuž, ǩiõl da kulttuur põhttmõõžž kuâsttjeeʹjen kääzzkõõzzin di säʹmmlažvuõʹtte šõddmõõžž vueiʹtlvâsttmõõžž päärnaid.
Mâid haaʹleʹčiǩ viikkâd ooudâs TPS:st?
Haaʹleʹčim lââʹzzted tieʹttemvuõđ säʹmmlažvuõđâst da tõn pääiʹǩ ǩiččlõõttâd vaaikted säʹmmlažvuõđ tuõttvueʹǩǩšõs õõutverddsažvuõđ teâuddjummša vueʹjj mieʹldd. Tuäivam što tieʹttemvuõđ lâssnummuš sääʹmaaʹššin, di õhttsažtuâj lâssnummuš sääʹmõutstõõzz da TPS kõõsk oouʹdad sääʹm-meer beäʹlnn tiõrvâsvuõđ da pueʹrrvââjjmõõžž ooudâsviikkmõõžž, aarǥ staanvuõđ, puõccmõõžži da sosiaalʼlaž vuõiggâdvuõđi cõggmõõžž di sosiaal- da tiõrvâsvuõtthuâl da tõn kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžž, što mij puk, še säʹmmla, vuäitčip pueʹrben Lääʹddjânnmest.
Lââʹssteâđ
Niila Rahko
Plaaneeʹjj
teʹl. 0295247641
[email protected]
LinkedIn
