Opiskeluhuoltopalvelujen saatavuus on parantunut korona-ajan notkahduksen jälkeen – erityisesti pojilla palvelujen käyttö on lisääntynyt
Lähes puolet nuorista on käyttänyt vähintään yhtä opiskeluhuoltopalvelua lukuvuoden aikana, kertovat tuoreet Kouluterveyskyselyn 2025 tulokset. Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö väheni koronaepidemian aikana, mutta on nyt palautunut entiselle tasolle tai joidenkin palvelujen osalta myös lisääntynyt.
Kouluterveyskyselyssä kerätään tietoa asioinnista opiskeluhuoltopalveluissa eli terveydenhoitajalla, lääkärillä, kuraattorilla tai psykologilla. Kyselyyn vastasivat 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vastaajia oli noin 270 000.
Yksilöllisen tarpeen mukaiset käynnit lisääntyvät, mutta terveystarkastuskäynnit vähenevät
Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilailla on yksilöllisen tarpeen mukainen asiointi opiskeluhuoltopalveluissa palannut koronaepidemiaa edeltävälle tasolle, ja kuraattoripalvelujen osalta ylittänyt sen. Vähintään yhdessä opiskeluhuoltopalvelussa, muuten kuin terveystarkastuksessa, oli käynyt 49 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista lukuvuonna 2024–2025.
Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö on lisääntynyt erityisesti pojilla sekä perusopetuksen 8. ja 9. luokalla että ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla.
”Poikien palvelujen käytön lisääntymisessä voi olla kyse yleisestä korona-ajan laskun korjaantumisesta tai esimerkiksi ADHD-diagnostiikan ja seurannan lisääntyvästä siirtymisestä opiskeluhuoltopalveluihin”, kertoo ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
”On myös mahdollista, että poikien lisääntynyt palvelujenkäyttö kertoo muutoksista hyvinvointi- ja terveysongelmien tunnistamisessa ja avun hakemisessa”, Hietanen-Peltola jatkaa.
Vaikka yksilöllisen tarpeen mukainen asiointi opiskeluhuoltopalveluissa on tulosten mukaan palannut vuoden 2019 tasolle tai ylittänyt sen, näyttävät terveystarkastuksissa käyneiden osuudet, erityisesti lääkärintarkastusten osalta, koko ajan pienenevän. Esimerkiksi vuonna 2019 lukion 2. vuoden opiskelijoista 46 prosenttia ilmoitti käyneensä lääkärintarkastuksessa ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden aikana, mutta vuonna 2025 näin ilmoitti 34 prosenttia. Perusopetuksen 8. luokan lääkärintarkastuksen osalta muutos samalla aikavälillä on 67 prosentista 56 prosenttiin.
Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisilta kysyttiin vain terveydenhoitajan palvelujen käytöstä. Sekä yksilöllisen tarpeen mukainen asiointi että käynnit terveystarkastuksessa ovat tässä ikäryhmässä edelleen vähentyneet.
”Alakoululaisten tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että kuraattoriresurssit ovat kohentuneet lakisääteisen mitoituksen jälkeen. Se on voinut muuttaa palveluihin hakeutumista ja työnjakoa terveydenhoitajan ja kuraattorin välillä, mikä voi ainakin osin selittää aiempaa vähäisempää asiointia terveydenhoitajalla”, kertoo kehittämispäällikkö Taina Huurre.
Hyvinvointialueiden väliset erot ovat edelleen suuria
Sekä tarpeenmukaisesti palveluissa asioineiden osuudet että terveystarkastuksessa käyneiden osuudet olivat hyvinvointialueilla jopa moninkertaisia toisiinsa nähden. Esimerkiksi 8. luokan lääkärintarkastuksessa käyneiden osuus vaihteli hyvinvointialueittain 40 prosentista 74 prosenttiin. Vaikka alueelliset erot ovat edelleen suuria, oli vaihteluväli vuonna 2023 vielä suurempi.
Tuloksissa havaittiin lisäksi eroja hyvinvointialueiden sisällä toisen asteen oppilaitostyyppien välillä.
”Oppilaat ja opiskelijat ovat edelleen eriarvoisessa asemassa opiskeluhuoltopalvelujen saannissa, sekä alueellisesti että oppilaitostyypeittäin. Palvelujen toteuttaminen säädösten ja ohjeiden mukaisesti sekä henkilöstöresurssien jakaminen tasaisesti hyvinvointialueen sisällä varmistaisivat entistä yhdenvertaisemmat palvelut”, toteaa kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen.
Opiskeluhuoltopalvelut tarjoavat tärkeää ensilinjan tukea oppilaille ja opiskelijoille
Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan terveystarkastusten vuorovaikutus ja yksilöllisyys koetaan pääasiassa hyväksi. Selvästi yli puolet oppilaista ja opiskelijoista kokee, että terveystarkastuksessa oli puhuttu hänelle tärkeistä asioista ja että hänen mielipidettään oli kuunneltu.
Mielialastaan huolissaan olleet ja siihen opiskeluhuoltopalvelujen apua tarvinneet oppilaat ja opiskelijat kokivat pääsääntöisesti sitä saaneensa. Ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät olleet kertoneet mielialaan liittyvästä huolestaan kenellekään, kokivat useammin jääneensä opiskelu-huoltopalvelujen avun ulkopuolelle kuin ne, jotka olivat kertoneet huolestaan jollekin.
Lähde:
Lisätietoja:
Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7294
[email protected]
Johanna Jahnukainen
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 8032
[email protected]
Taina Huurre
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7176
[email protected]
