Palveluntuottajan on huolehdittava, että RAI-arvioinnit tehdään kokonaisarviointina – THL auttaa RAI-välineen valinnassa ja käytössä

Iäkkäiden palveluja tuottavien organisaatioiden ja hyvinvointialueiden on huolehdittava, että RAI-arvioinnit tehdään kokonaisarviointeina vanhuspalvelulain edellytyksen mukaisesti.

Kokonaisarvioinnissa vastataan RAI-arviointivälineen kaikkiin kysymyksiin ja saadaan monipuolinen kuva asiakkaan toimintakyvystä ja voimavaroista.

Asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarpeita on tärkeää arvioida kokonaisvaltaisesti ja kansallisesti yhdenmukaisesti. Vain yhtenäinen RAI-välineistön käyttö tuottaa monipuolista arviointitietoa asiakastyöhön ja kansallista vertailutietoa johtamiseen ja päätöksentekoon.

Hyvinvointialueen ja palveluntuottajan on varmistettava, että

• RAI-välineen valinnassa ja käytössä toteutetaan vanhuspalvelulain tarkoitusta ja RAI-välineistön käyttöperiaatteita
• RAI-välinettä käytetään siinä käyttötarkoituksessa ja ympäristössä, mihin se on suunniteltu
• RAI-välineen tuottama arviointi- ja vertailutieto on yhtenäistä ja hyödynnettävää

"Jotta RAI-välineistöstä saadaan paras hyöty tiedolla johtamiseen, on arvioinnit tehtävä kokonaisarviointeina. Näin turvataan kattavan ja kansallisesti yhtenäisen tiedon kertyminen, joka hyödyttää niin lähiesihenkilöitä kuin palvelujen johtajia ja päättäjiäkin,” kertoo THL:n toimintakyky ja palvelutarpeet -tiimin tiimipäällikkö Satu Havulinna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää vanhuspalvelulain toteutusta tukevia ja kokonaisarviointiin tarkoitettuja RAI-välineitä.

Kokonaisarvioinneista saadaan vertailutietoa johtamisen tueksi

THL tuottaa ylläpitämiensä RAI-välineiden kokonaisarvioinneista vertailutietoa palveluntuottajien ja -järjestäjien työvälineeksi. RAI-vertailutieto kuvaa asiakaskunnan toimintakykyä ja palvelujen käyttöä palvelutyypeittäin, toimintayksiköittäin ja hyvinvointialueittain.

"RAI-välineistön kansallisen käytön myötä kertyvä vertailutieto tarjoaa yhä enemmän mahdollisuuksia tutkia ja arvioida asiakaskunnan tarpeita ja palvelujen laatua sekä hyödyntää tietoa palvelujen kehittämisessä," kertoo THL:n kehittämispäällikkö Katri Kakko.

"Parhaat mahdolliset edellytykset alueelliseen ja kansalliseen vertailuun sekä tiedolla johtamiseen saadaan silloin, kun koko Suomessa käytetään samoja RAI-välineitä yhdenmukaisin periaattein," Kakko muistuttaa.

Kokonaisarviointia suppeampi osittaisarviointi ei sovellu kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn arviointiin

Kokonaisarvioinnin lisäksi voidaan tehdä osittaisarviointi, jossa vastataan tiettyyn aihealueeseen keskittyviin kysymyksiin.

“Osittaisarvioinneilla on paikkansa esimerkiksi silloin, kun halutaan seurata yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista kuntoutusjaksolla. Osittaisarvioinneilla ei kuitenkaan voi korvata palvelutarpeen arviointiin tai säännölliseen palveluun tarkoitettuja kokonaisarviointeja”, selventää Havulinna.

“Kokonaisarviointi varmistaa asiakkaiden oikeuden yhdenmukaiseen voimavarojen ja palvelutarpeiden arviointiin”, Havulinna painottaa.

Osittaisarviointien tiedoista ei voida muodostaa kansallista ja kattavaa vertailutietoa THL:n RAI-tietovarantoon. Sisällöltään erilaiset ja epäyhtenäisin perustein koostetut osittaisarvioinnit muodostavat rajattua ja keskenään erilaista tietoa, joka ei ole vertailukelpoista.

THL auttaa RAI-välineen valinnan ja käytön kysymyksissä

THL tukee sote-organisaatioita RAI-välineen valinnassa ja auttaa sen käyttöä koskevissa kysymyksissä. Verkkosivuilta löytyy tietoa muun muassa THL:n ylläpitämistä RAI-välineistä, vertailutiedon käytöstä johtamisessa ja suositus RAI-välineiden käytöstä asiakasohjauksessa.

Myös THL:n RAI-neuvonta palvelee RAI-arviointivälineistöön liittyvissä kysymyksissä.

“Missään nimessä RAI-välineistöön liittyviä asioita ei tarvitse pohtia yksin, vaan yhteyttä saa ottaa matalalla kynnyksellä”, muistuttaa Kakko.

Lisätietoja

Tietoa THL:n ylläpitämistä RAI-arviointivälineistä ja niiden käyttötarkoituksista

Suositus RAI-arviointivälineistön käyttöön iäkkäiden asiakasohjauksessa

RAI-neuvonta
rai(at)thl.fi

Satu Havulinna
tiimipäällikkö
puh. 029 524 8434

Katri Kakko
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8273

sähköposti: [email protected]