Sosiaalihuollon tietopohjan kehittämisessä saavutettiin merkkipaalu: ensimmäinen arvio sosiaalihuollon asiakasmääristä on julkaistu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut ensimmäisen arvion sosiaalihuollon asiakkaiden määristä hyvinvointialueilla. Tiedot on kerätty hyvinvointialueilta Kelan Kanta-palveluiden Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston kautta.
"Jo tietojen kokoaminen Kanta-palveluista on saavutus. Jatkossa saamme tätä tietoa säännöllisesti, mikä nostaa sosiaalihuollon tutkimuksen, kehittämisen ja seurannan aivan uudelle tasolle," sosiaalihuollon johtava asiantuntija, THL:n kehittämisjohtaja Anu Muuri sanoo.
"Nyt julkaisemamme tiedot ovat esimakua siitä, mitä on tulossa. Keväällä julkaisemme luotettavampaa tietoa asiakkaiden määristä. Arvioiden luotettavuudessa on vielä tässä vaiheessa eroja sen mukaan, miten laajaan väestöpohjaan arviot perustuvat. Tilastoja täsmennetään hyvinvointialueiden erikseen THL:lle toimittamilla tiedoilla", jatkaa THL:n kehittämispäällikkö Martta Forsell.
Tuoreen julkaisun arviot sosiaalihuollon palveluita käyttävien asiakkaiden määristä ovat:
- Iäkkäät: 250 000 asiakasta eli 19 % yli 65-vuotiaista suomalaisista, arvion väestöpohja: 1 %
- Työikäiset: 220 000 asiakasta eli 7 % 18–64-vuotiaista suomalaisista, arvion väestöpohja: 14 %
- Lapsiperheet: 230 000 asiakasta eli 6 % alle 65-vuotiaista suomalaisista, arvion väestöpohja: 11 %
- Lastensuojelulain mukainen asiakasmäärä: 40 000 asiakasta eli 3,9 % alle 18-vuotiaista suomalaisista, arvion väestöpohja: 23 %
- Vammaispalvelut: 135 000 asiakasta eli 2,4 % suomalaisista, arvion väestöpohja: 24 %
- Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut: 50 000 asiakasta eli 0,4 % suomalaisista, arvion väestöpohja: 2 %
Saman asiakkaan asioita voidaan käsitellä yhtäaikaisesti useassa eri palvelussa, joten asiakkaiden kokonaismäärä on pienempi kuin asiakasmäärien summa palvelutehtävittäin. Arvio sosiaalihuollon kokonaisasiakasmäärästä annetaan myöhemmin vuoden 2024 aikana.
Sosiaalihuollon seurantarekisteri kuroo umpeen tietoaukkoja ja tukee päätöksenteossa
Tällä hetkellä sosiaalihuollon tietopohjassa on aukkoja, joita Sosiaalihuollon seurantarekisterin avulla pystytään paikkaamaan. Tilastotietoa ei ole ollut aikaisemmin edes sosiaalihuollon asiakkaiden kokonaismääristä. Tietoa puuttuu myös esimerkiksi asiakkaiden palvelutarpeista, asiakkaiden saamista sosiaalipalveluista ja palveluiden kestosta.
THL:n tavoitteena on koota Sosiaalihuollon seurantarekisteriin tietoja kaikista noin 50 sosiaalihuollon palvelusta.
"Rekisterin tietopohja kasvaa tästä hurjaa vauhtia. Asiakasmäärien jälkeen rekisteriä kasvatetaan sosiaalihuollon eri palvelujen, kuten lastensuojelun ja vammaispalveluiden tiedoilla. Tietoa tullaan hyödyntämään yksityiskohtaisempiin analyyseihin esimerkiksi vertailemalla palveluiden käyttöä eri asiakasryhmissä. Myös raportointia kehitetään entistä nopeatempoisemmaksi ja muutenkin toimivammaksi", Forsell iloitsee.
Rekisterin avulla hyvinvointialueet voivat verrata omia palvelujaan muiden alueiden vastaaviin ja kehittää toimintaansa tietoon perustuen. Myös viranomaiset hyödyntävät rekisteriä sosiaalipalveluiden arvioinnissa, ohjauksessa ja valvonnassa.
Rakenteinen kirjaaminen kerryttää sosiaalihuollon tietopohjaa
Sosiaalihuollon tietojen kirjaaminen rakenteisesti ja arkistointi Kanta-palveluihin tulevat pakolliseksi hyvinvointialueilla. Kun rakenteinen arkistointi on kattavaa, tietojen erillistoimituksesta THL:lle luovutaan kokonaan.
"Tietojen hyödynnettävyyden näkökulmasta on painotettava, että hyvinvointialueet kirjaavat rakenteisesti ja ottavat käyttöönsä Kanta-palveluiden Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston. Näin hyvinvointialueen kehittäjät saavat laadukasta tietoa omiin tarpeisiinsa", sanoo Forsell.
"Tiedon laadun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa THL tukee hyvinvointialueita. Kiitämme hyvinvointialueita tähänastisesta työstä, se alkaa nyt kantaa hedelmää".
Lisätietoa:
Sosiaalihuollon asiakkaat (thl.fi)
Martta Forsell
Kehittämispäällikkö
[email protected]
Aiheesta lisää:
Sosiaalihuollon rekisteriuudistus
Sote-tiedon laatu
Sosiaalihuollon seurantarekisteriä kehitetään Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP). Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä.