Terve Suomi -tutkimus: Joka viides nuori nainen on kokenut syrjintää työelämässä
Työelämässä tapahtuva syrjintä on yleistä ja etenkin nuoret naiset kokevat syrjintää.
20–39-vuotiaista naisista jopa noin 20 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kokemus työelämäsyrjinnästä oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla. Tiedot selviävät laajasta Terve Suomi -tutkimuksesta.
Työelämäsyrjinnästä kysyttiin 20–74-vuotiailta. Kaikista naisista 16 prosenttia ja miehistäkin 11 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Myös 55–64-vuotiailla naisilla syrjintää kokeneiden osuus oli korkea: 16 prosenttia 55–64-vuotiaista naisista kertoi kohdanneensa syrjintää työssä tai työnhaussa.
Tutkimuksessa syrjinnällä tarkoitettiin muita huonompaa kohtelua jonkin itseen liitetyn ominaisuuden vuoksi. Tällainen ominaisuus voi olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen tausta, ihonväri, vammaisuus, ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen tai uskonto.
”Nuorten naisten kokeman työelämäsyrjinnän yleisyys voi johtua monesta asiasta. Nuorissa ikäryhmissä on enemmän moninaisuutta, mikä voi altistaa syrjinnälle. Työnantajat saattavat yhä olettaa nuorten naisten jäävän perhevapaille, mikä voi myös altistaa syrjinnälle. Muitakin sukupuolittuneita oletuksia ja arvostuksia voi olla. Lisäksi nuoret ikäpolvet saattavat vanhempia enemmän tunnistaa syrjintää ja olla tietoisempia siitä”, kuvaa tutkimusprofessori Anu Castaneda.
”Syrjintäkokemuksilla on runsaasti yhteyksiä esimerkiksi ihmisten turvallisuuden kokemukseen, mielenterveyteen, yksinäisyyden kokemuksiin, hyvinvointiin, luottamukseen ja elämänlaatuun. Siksi syrjintäkokemuksiin tulisi aktiivisesti puuttua eri konteksteissa, esimerkiksi työelämässä, palvelutilanteissa ja arkisissa kohtaamisissa”, Castaneda toteaa.
Yksinäisyys on yleistynyt
Tutkimuksessa selvitettiin myös osallisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia.
Tuoreiden tulosten mukaan reilu kymmenes koki yksinäisyyttä. Tämä vastaa koko aikuisväestössä yli puolta miljoonaa henkilöä.
Nuorimmat aikuiset kokivat eniten yksinäisyyttä. 20–39-vuotiaista noin 17 prosenttia koki yksinäisyyttä. Toisaalta yksinäisyyttä koki myös moni 75 vuotta täyttänyt: naisista peräti 13 prosenttia ja miehistäkin 10 prosenttia.
Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet vuodesta 2018 vuoteen 2022. Yksinäisiä 20–64-vuotiaita oli vuonna 2018 yhdeksän prosenttia ja vuonna 2022 peräti 13 prosenttia.
”Pandemia-aika todennäköisesti selittää osan yksinäisyyden lisääntymisestä, mutta tuskin kaikkea. Taustalla on todennäköisesti laajempi murros, jossa olemme liukuneet kauemmas yhteisöllisyydestä kohti yksilökeskeisempää tapaa elää ja ajatella. Ympäristömme on lisäksi nykyään varsin suorituskeskeinen, ulkoisia saavutuksia korostava”, Castaneda pohtii.
”Voisimme pyrkiä ottamaan askeleita taaksepäin ja lisätä keskinäistä vastaanottavaisuuttamme ja ystävällisyyttämme toisiamme kohtaan. Kaikkien on tärkeä kokea tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. Luotettavat, vakaat ihmissuhteet ovat yksi hyvinvointimme peruspilareista – niihin kannattaa panostaa”, Castaneda jatkaa.
Erityisesti nuoret miehet kokevat heikkoa osallisuutta
Osallisuuden kokemuksella tarkoitetaan kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteita, elämän hallittavuutta ja luottamusta tulevaan sekä ihmisen omaa käsitystä mahdollisuuksistaan osallistua omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja yhteiseen tekemiseen.
Joka kymmenes koki erittäin heikkoa osallisuutta. Koko aikuisväestössä se tarkoittaa yli 400 000 henkilöä. Erittäin heikko osallisuuden kokemus oli yleisintä nuorilla aikuisilla. Heikkoa osallisuutta kokivat erityisesti 20–39-vuotiaat miehet: heillä erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuus oli peräti 13 prosenttia. Myös matalasti koulutetuilla heikon osallisuuden kokemus oli muita yleisempää.
”Nyt saadut tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia siitä, että sukupuoli, ikä ja koulutus ovat yhteydessä osallisuuden kokemukseen. Varsinkin kun eri haavoittuvuustekijät kasautuvat, riski erittäin heikkoon osallisuuden kokemukseen kasvaa ja se voi heijastua laajemmin hyvinvointiin”, kertoo tutkija Lars Leemann.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kyselyyn vastasi 28 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Työelämäsyrjinnästä kysyttiin vain 20–74-vuotiailta.
Lähde:
Yksinäisyys, osallisuus ja syrjintäkokemukset, verkkoraportti, Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia.
Tulokset hyvinvointialueittain, taulukoita verkossa
Lisätietoja:
Anu Castaneda (työelämäsyrjintä ja yksinäisyys)
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7848
[email protected]
Lars Leemann (osallisuus)
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
[email protected]
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia
