THL kutsuu yhteistyöhön: julkisen terveydenhuollon käyttöön valitaan potilaan geneerinen itsearviointimittari
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aloittanut valmistelun aikuisille tarkoitetun geneerisen itsearviointimittarin valitsemiseksi julkisen terveydenhuollon käyttöön. Valmistelu aloitetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta osana Kansallisen palvelureformin toimeenpanoa.
Potilaiden toimintakykyä kartoittavalla geneerisellä eli yleisellä itsearviointimittarilla (Patient-Reported Outcome Measure, PROM) selvitetään potilaan omaa kokemusta tilanteestaan yleisellä tasolla.
Nyt käynnistyneen projektin tavoitteena on valita yksi kansallinen mittari, joka tulee kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hyvinvointialueiden tarpeiden tunnistamista ja laajaa yhteiskehittämistä eri toimijoiden kanssa. Geneerisen itsearviointimittarin käyttöä ja käyttötarpeita kartoitetaan kaikilta hyvinvointialueilta. Koostetun tiedon perusteella THL tekee STM:lle ehdotuksen yhdestä geneerisestä PROM-mittarista.
THL tukee hyvinvointialueita valitun mittarin käyttöönotossa ja itsearviointitiedon hyödyntämisessä. Yhteiskehittämisen tuloksena projektissa laaditaan muun muassa ehdotukset geneeristä PROM-tietoa hyödyntävistä indikaattoreista, kehitetään genPROM-toimintamalli hyvinvointialueille ja laaditaan etenemissuunnitelma projektin jälkeiselle ajalle.
Kaksi aiempaa esitystä geneeriseksi mittariksi
THL hyödyntää projektin toteutuksessa aiempien hankkeiden kokemuksia. Kuntoutuksen tietopohja (KUTI) -hankkeessa (2019—2020) päädyttiin suosittelemaan kolmea vaihtoehtoista mittaria. AITO-hankkeessa (2022—2023) kerättiin käyttökokemuksia suositelluista mittareista fysioterapian asiakastyössä. Tässä uudessa projektissa tarkoituksena on kuitenkin löytää soveltuva geneerinen PROM koko julkiseen terveydenhuoltoon.
THL teki vuonna 2023 alustavan linjauksen kansallisissa laaturekistereissä käytettävästä yhteisestä itsearviointimittarista. Selvitystyön tuloksena THL päätyi suosittamaan EQ-5D-5L-mittaria. Mittaria täydentämään valittiin erityisesti kuntoutuspalveluita ajatellen WHODAS 2.0 sekä yhden kysymyksen mittari PEI (Patient Enablement Instrument), josta on saatu hyviä kokemuksia perusterveydenhuollossa.
”THL:n kansallinen laaturekisteritoiminta on vielä aika alkuvaiheessa ja kehittyy jatkuvasti. Seuraamme aktiivisesti, mihin mittariin nyt käytävä prosessi päätyy. Mikäli mittari on jokin muu kuin EQ-5D-5L, tulemme arvioimaan miten tämä vaikuttaa omaan aiempaan linjaukseemme”, kommentoi THL:n laaturekisteritoiminnan johtaja, ylilääkäri Jonna Salonen.
Asiakkaan ja potilaan oman arvion kuuleminen hänen terveydestään ja toimintakyvystään on THL:n johtavan asiantuntijan Heli Valkeisen mukaan erittäin tärkeä asia. Ratkottavana on kuitenkin useita haasteita, ennen kuin riittävän yhdenmukaisesti kerättyä itsearviointitietoa voidaan hyödyntää vertaiskehittämisessä ja johtamisessa.
”Yhden mittarin valinta tulee olemaan haastava tehtävä. Pelkkä mittarin valinta ei kuitenkaan vielä ratkaise mittarilla kerättävän tiedon hyödyntämistä tai sitä, miten asiakas, potilas ja sote-ammattilainen hyötyvät mittarin käytöstä”, Valkeinen pohtii.
Geneerisen PROMin valinta ja käyttöönotto terveydenhuollossa (GenPROM) -projekti
Susanna McLellan ym., Sote-palvelujen asiakkaan geneerisillä itsearviointimittareilla saadaan tärkeää, mutta vaikeasti tulkittavaa tietoa. THL blogi 26.4.2024
Kansallinen palvelureformi: Sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöjen ja toimintatapojen uudistaminen sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla
Lisätietoja:
Heli Valkeinen
johtava asiantuntija, THL
Liisa Penttinen (laaturekisterit)
kehittämispäällikkö, THL
