Tutkimus: Kapselivasta-aineiden yhteys B-ryhmän streptokokin aiheuttaman vakavan taudin riskiin suomalaisilla vastasyntyneillä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti FinStrepB-tutkimuksen, jossa arvioitiin B-ryhmän streptokokin aiheuttamilta vakavilta yleisinfektioilta suojaavien kapselipolysakkaridivasta-aineiden pitoisuuksia suomalaisilla imeväisikäisillä lapsilla.
B-ryhmän streptokokki, eli GBS-bakteeri, on merkittävä vastasyntyneiden vakavan yleisinfektion aiheuttaja. Se tarttuu lapseen useimmiten synnytyksen yhteydessä synnytyskanavasta. Arviolta 10–30 prosenttia raskaana olevista kantaa GBS-bakteeria.
Tutkimuksessa havaittiin, että korkeammat seerumin IgG-luokan vasta-ainepitoisuudet GBS-bakteerin kapselipolysakkaridia vastaan syntymähetkellä olivat yhteydessä vastasyntyneen pienempään GBS-tautiriskiin.
Tutkimustuloksista johdettua riskipitoisuuskäyrää käytettiin ennustamaan kehitteillä olevan rokotteen suojatehoa kuutta GBS-serotyyppiä vastaan aiemmin julkaistujen immunogeenisuustulosten perusteella.
Mallin antaman ennusteen mukaan kehitteillä oleva äidille annettava rokote nostaa vasta-ainemäärät tasolle, jolla rokotteen sisältämien serotyyppien aiheuttamia tautitapauksia pystytään estämään.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä suomalaisen tyypin 1 diabeteksen ennuste- ja ehkäisytutkimuksen (Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study DIPP) ja rokotevalmistaja Pfizerin kanssa vuodesta 2018 alkaen ennen kaupallisten rokotetutkimusten yhtiöittämistä.
Rekisteritietojen ja näytteiden yhdistäminen mahdollisti tehokkaan ja luotettavan tutkimuksen
Tutkimuksessa oli mukana 55 GBS-bakteerin aiheuttamaan yleisinfektioon vastasyntyneenä sairastunutta lasta ja 229 heille kaltaistettuja verrokkia. Tutkimuksessa käytettiin vastasyntyneiden napanuorasta kerättyjä seeruminäytteitä ja terveysrekistereistä kerättyjä tietoja.
Aiemmissa eurooppalaisissa tutkimuksissa vasta-ainepitoisuuksia oli tutkittu äitien, mutta ei vastasyntyneiden seeruminäytteistä.
“Tämä tutkimus on erinomainen esimerkki suomalaisten rekisteritietojen ja pitkäaikaisen seurantatutkimuksen näytteiden yhdistämisen antamista mahdollisuuksista, jolloin harvinaiseen tautiin liittyviä immunologisia ilmiöitä voidaan tutkia tehokkaasti ja luotettavasti”, kertoo tutkimuksen johtaja Arto Palmu.
GBS-bakteerin kantajuutta seulotaan myöhäisraskaudessa. Naisia, joilla todetaan GBS-bakteeri, hoidetaan antibiooteilla synnytyksen yhteydessä. Nämä torjuntatoimet ovat vähentäneet Suomessa vastasyntyneiden sairastuvuutta merkitsevästi. Noin yksi lapsi 2000 elävänä syntynyttä kohti sairastuu kuitenkin vakavaan GBS-infektioon seulontaohjelmasta huolimatta.
Äidille synnytyksen yhteydessä annettavalla antibioottilääkityksellä ei myöskään voida ehkäistä vastasyntyneen myöhäistä, yli viikon iässä ilmenevää GBS-infektiota. Vastasyntyneen GBS-infektio on vakava, ja siihen liittyy noin 3–6 prosentin kuolleisuus. Jälkitauteina voi kehittyä neurologisen kehityksen viivästymää sekä kuulo- ja näköongelmia.
Lähde
Lisätiedot
Tartuntatautien esiintyvyystilastot (THL)
Maija Toropainen (bakteerityypitykset)
erityisasiantuntija
THL
p. 029 524 8873
[email protected]
Arto Palmu
vieraileva tutkija
THL
p. 029 524 7910 tai 050 549 7113
[email protected] tai [email protected]
Annika Saukkoriipi
vieraileva tutkija
THL
p. 029 524 6224
[email protected] tai [email protected]
Riitta Veijola (DIPP-tutkimus)
professori, ylilääkäri
Oulun yliopisto ja OYS Lastentautien klinikka
p. 08 315 5129 tai 040 742 2328
[email protected]
