Taide muutoksen mahdollistajana työelämässä

Työelämässä korostuvat tänä päivänä tavoitteellisuus ja suorituskeskeisyys. Lisäksi työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa oppimista sekä kykyä muutoksiin vaihtelevissa tilanteissa. Näihin haasteisiin voidaan vastata lisäämällä kulttuurihyvinvointia myös työelämässä. Kulttuuri- ja taidetoiminnan avulla on mahdollista parantaa työn iloa ja imua ja edistää jopa työn tehokkuutta. Kulttuurihyvinvoinnin käsite vakiintui käyttöön 2010-luvulla puhuttaessa taiteen ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.

Taide ja kulttuuri terveyden edistäjänä 

Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että työstään innostuneet ovat selvästi tuottavampia ja innovatiivisempia kuin muut ja että kulttuuriharrastukset pidentävät ikää siinä missä terveet elämäntavatkin.

Mitä hyötyä taiteesta on työelämälle tai työntekijälle? 

Taide voi näkyä esteettisyytenä tilassa ja ympäristössä. Lisäksi taiteen käyttöä ja merkityksiä työssä voidaan tarkastella osana työn tekemisen tapoja, lisäämässä työhön liittyvää osaamista tai omien voimavarojen kartuttamista. Taide voi toimia myös työyhteisöä muuntavana voimavarana: kulttuuri- ja taidetoiminnan avulla työyhteisössä voidaan hakea uusia ratkaisumalleja sekä vahvistaa luovuutta, innovatiivisuutta ja muutoshakuisuutta.

Taidelähtöiset menetelmät voivat tuoda myös esiin työyhteisön näkymättömiä piirteitä, kuten arvoja ja asenteita ja paljastaa työyhteisön tapoja toimia. 

Työnantajalle taidetoiminta ja taidelähtöisten menetelmien käyttäminen vuorovaikutuksen tukena voivat tuoda näkyväksi työyhteisön kommunikaatio- ja tiimityön taitoja. Lisäksi niiden avulla on mahdollista  vahvistaa yhteisöllisyyden kokemuksia ja työntekijöiden keskinäistä luottamusta.

Työntekijällä on vastuu oman työnsä, mutta myös yhteisten työolojen kehittämisestä. Taidelähtöisten menetelmien avulla on mahdollista vahvistaa työyhteisön jäsenten osallisuuden kokemuksia sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi taidetoimintaan osallistuminen voi vahvistaa yksilön  omien voimavarojen ja luovuuden käyttöönottoa.

Luovuuden katalysaattori

Kulttuurihyvinvointiin tähtäävä taidelähtöinen toiminta voi toimia työyhteisöissä katalysaattorina, joka saa liikkeelle asioita ja prosesseja sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Taidetyöskentelyn avulla työntekijä voi pohtia suhdetta työhönsä ja vahvistaa työntekijän luovaa työskentelyotetta ja sitä kautta myös työmotivaatiota. 

Taidelähtöisten menetelmien mahdollistamat myönteiset vaikutukset ovat usein laadullisia. Niiden todentaminen ei ole yksinkertaista, sillä vaikutukset ovat eriaikaisia ja eritasoisia. Vaikutuksia ja muutosta ei läheskään aina voida taata, mitata tai todentaa muutoin kuin sanallistamalla tai analysoimalla konkreettisten esimerkkien kautta. Muutos aikaisempaan ja muutos asenteissa on mahdollinen, jos edes osa työntekijöistä kokee taidetoimintaan osallistumisen merkityksellisenä.

Kriisien kesyttäjä

Työyhteisöt voivat palkata taiteen ammattilaisia toteuttamaan työn sisältöjä ja yhteistyötä kehittävää toimintaa. Konsultointiin erikoistuneita taiteen ammattilaisia kutsutaan yrityksiin usein myös konfliktitilanteissa, jolloin toiveena on saada ongelmat ratkaistuksi taiteen keinoin. Taidelähtöiset menetelmät eivät kuitenkaan ole temppu ongelmien ratkaisemiseksi, eivätkä ne ole myöskään terapiaa.  Niillä voi kuitenkin olla terapeuttisia vaikutuksia ja taide voi edistää työyhteisön vuorovaikutustaitoja.

Taidetyöskentelyyn osallistuminen tarkoittaa ennen kaikkea yhdessä tekemistä, prosessia, joka edesauttaa yhteistyön sujumista ja innovatiivisuutta työyhteisössä. Se voi myös helpottaa muutoksen kohtaamisessa ja kriisien kesyttämisessä. Vastuu työhyvinvoinnista on aina yhteinen: työyhteisön, johtamisen ja työntekijöiden toiminnan summa.

Taiteen keinoin työskentely on matka toiseen ja itseen, uusia näkökulmia etsien ja avaten

Monelle taidetoimintaan osallistuminen kesken työpäivän voi olla myös hämmentävä kokemus. Taidetoiminta työyhteisössä voi olla esimerkiksi sanataide, sirkus, valokuva, teatteri, tanssi, kuvataide, musiikki tai yhdistelmä eri taiteen lajeja. 

Taiteellisten työpajojen vetäjänä toimii yleensä taiteen ammattilaisia yksin tai yhdessä esimerkiksi sosiaali-, terveys-, tai opetusalan ammattilaisten kanssa. Ryhmätyöskentelyn ohella taidelähtöisiä työmenetelmiä voi käyttää myös yksilötyöskentelynä oman ammatillisuutensa jäsentämiseen. Keskeinen lähtökohta on oma utelias ja avoin asenne sekä kiinnostus uusia työmenetelmiä kohtaan. 
Taide tilassa: Tilan esteettisyys, kutsuva ja viihtyisä tila tukee oppimista ja parantaa luovuutta. Taide työssä: muutoshalukkuus, voimavarojen ylläpito, henkinen tasapaino, hyvä johtaminen, työjärjestelyt ja asiakaslähtöisyys. Taide työyhteisöissä: asenteet, luottamus, kannustus, heittäytyminen, luova työote, kommunikaatio, sujuva yhteistyö.

Kuvio: Taide työelämässä

Lisätietoa

Päivitetty: