Koronavirus COVID-19-tartunnan yksilöllinen kulku (COVIDprog)

Kesto:

1.4.2020 –

Vastuuyksikkö:

Väestönterveys

Muualla verkossa:

COVIDprog-tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirusinfektio etenee eri henkilöillä ja miksi osalla sairastuneista ilmenee taudin vaikeampi muoto.

Etsitkö tietoa koronaviruksen oireista ja hoidosta? 

Tutkimuksen tavoitteet

Kansallisen COVIDprog-tutkimuksen tavoitteena on tutkia erilaisten yksilöllisten tekijöiden vaikutusta koronavirusinfektion kulkuun ja erityisesti vaikean tautimuodon kehittymiseen. Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirusinfektio eri henkilöillä etenee ja millaisia oireita ja komplikaatioita (lisätauteja) se aiheuttaa.

Koronaviruksen aiheuttaman hengitystieinfektion (COVID-19) taudinkulussa on havaittu runsaasti yksilöiden välistä vaihtelua. Bakteerien ja virusten aiheuttamille infektioille ja niiden liitännäistaudeille esiintyy yksilöllistä, mukaan lukien perinnöllistä, alttiutta. Tämä voi olla yhtenä selityksenä yksilöiden välillä havaitulle vaihtelulle koronavirus COVID-19-tartuttavuudessa, tartunnan etenemisessä sekä siihen liittyvissä jälkitaudeissa ja muissa haitoissa. Tutkimme myös COVID-19 pitkittyneitä oireita eli ns. long COVID-oireyhtymää osalle sairastuneista mahdollisesti tulevana koronavirustaudin komplikaationa.

Koronavirusinfektion etenemiseen ja sen komplikaatioihin vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä voivat olla esim.:

  • ikä, sukupuoli, elintavat
  • perimä
  • mahdolliset samanaikaiset muut sairaudet
  • lääkitykset
  • annettu hoito.

On tärkeää selvittää, miksi osa ihmisistä sairastuu vaikeampaan koronavirustautiin. Tutkimuksen tuloksia käytetään koronaviruksen aiheuttaman taudin hoidon ja ennaltaehkäisevien toimien suunnittelussa.

Koronavirus COVID-19

Ajankohtaista koronaviruksesta 

Toteutus

Tutkimuksen rekrytointi päättyi 31.12.2021. Tutkimukseen osallistui yli 2 000 vapaaehtoista osallistujaa.

 Osallistujilta otettiin verinäyte, josta tutkitaan tulehduksen vakavuusastetta ja elimistön tasapainosta kertovia laboratorioarvoja. Verinäytteestä eristettiin DNA-näyte, jonka avulla selvitetään perinnöllisten tekijöiden mahdollista vaikutusta koronavirusinfektion etenemiseen.

Tutkimuksessa tutkitaan osallistujilta kerättyjä kyselylomaketietoja sekä sairaalassa hoidon aikana kerättäviä potilastietoja, kuten kliinisiä mittauksia sekä laboratorio- ja röntgentutkimuksia sekä seuraaviin kansallisiin rekistereihin ennen tutkimusta ja sen jälkeen tallennettuja tutkittavien terveydentilaa koskevia tietoja:

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteiset rekisterit (esim. hoitoilmoitusrekisterit Hilmo ja Avohilmo, syöpärekisteri, tartuntatautirekisteri, rokotusrekisteri)
  • Tilastokeskuksen rekisterit (esim. kuolemansyytiedot)
  • Kansaneläkelaitoksen rekisterit (esim. lääkkeiden erityiskorvausrekisteri).

Tutkimus on tällä hetkellä analyysivaiheessa.

Tietosuoja

Koronavirus COVID-19-tartunnan yksilöllinen kulku -tutkimuksen tietosuojailmoitus (pdf 66 kt)

Yhteistyökumppanit

Tutkimusta johtavat THL:n Genomiikka ja Biopankki-yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Markus Perola sekä THL:n Terveysturvallisuus-osaston ylilääkäri Hanna Nohynek.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä yliopistosairaaloiden, sairaanhoitopiirien, Terveystalon, Helsingin yliopistossa toimivan Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa. Tutkimukseen osallistuvat myös kaikki suomalaiset biopankit sekä Suomen biopankkien osuuskunta FINBB.

Yhteystiedot

Sähköposti: [email protected] 
Puh. 029 524 6245 (soittoaika ti–to 12–14)

Markus Perola
LT, tutkimusprofessori, vastuullinen tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sähköposti: [email protected]