Antibioottiresistenssin tilanne on pysynyt vakaana Suomessa ja Euroopassa 

Julkaisuajankohta 18.11.2021

Useille antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät.
Antibioottiresistenssin eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien tilanne on pysynyt melko vakaana sekä Suomessa että Euroopassa, mutta tilanne vaihtelee edelleen suuresti eri maiden välillä. Vuonna 2020 löydöksiä tehtiin kuitenkin aiempaa vähemmän. Suomessa tilanne on edelleen hyvä. Tiedot käyvät ilmi tuoreista seurantaraporteista. 

Silti vuosia jatkunut monille eri antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden lisääntyminen Euroopassa on huolestuttavaa. Resistenssi karbapeneemeja kohtaan on korkealla tasolla etenkin Pseudomonas aeruginosa ja Acinetobacter-suvun bakteereilla, mutta myös K. pneumoniae -bakteereilla. 

Suomessa näiden bakteerien karbapenemaasiresistenssi on ollut viime vuodet vähäistä, mutta niiden aiheuttamia hoitolaitosrypäitä havaitaan vuosittain. Karbapeneemeille vastustuskykyiset bakteerit ovat ongelmallisia esimerkiksi tehohoitopotilailla. Ne voivat aiheuttaa vakavia infektioita, joiden hoitaminen on hyvin vaikeaa.

Vuosia jatkunut VRE-bakteerien eli vankomysiinille vastuskykyisten enterokokkien osuuden kasvu hidastui Euroopassa vuonna 2020. Viime vuonna vaihteluväli VRE-bakteerien esiintyvyydessä eri Euroopan maissa oli nollasta aina 56,6 prosenttiin. Suomessa VRE-bakteerien kasvu hidastui jo vuonna 2019. VRE aiheuttaa infektioita potilailla, joiden puolustuskyky on erityisen heikentynyt. 

Vuonna 2020 laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuotavien (ESBL) Escherichia coli -bakteerien osuuksien kasvu hidastui sekä veri- että virtsanäytteistä eristetyissä bakteereissa Suomessa. Sen sijaan ESBL:a tuottavat Klebsiella pneumoniae -bakteerien osuudet ovat jälleen lisääntyneet hieman. E. coli ja K. pneumoniae aiheuttavat muun muassa virtsatieinfektioita ja ESBL-ominaisuus vähentää niiden hoitovaihtoehtoja.

Koronapandemia on vaikuttanut antibioottiresistenssin seurantaan

Koronapandemialla on monenlaisia vaikutuksia myös antibioottiresistenssin seurantaan. Pandemiaan liittyvät suositukset ja rajoitukset ovat vähentäneet sosiaalisia kontakteja, ja samalla ovat vähentyneet myös hengitysteiden kautta leviävät vakavat bakteeri-infektiot. Lisäksi sairaalahoitoon on hakeutunut potilaita eri tavalla kuin normaalisti, kun kiireetöntä hoitoa on siirretty ja seulontoja on saatettu tehdä vähemmän.  Myös laboratoriokapasiteettia on voitu kohdentaa koronatestaukseen.

Vuonna 2020 eri bakteerikantojen raportoidut testausmäärät laskivat. Euroopan tasolla selkeää testausmäärien laskua havaittiin etenkin Escherichia coli ja Streptococus pneumoniae -bakteereissa. Suomessa testimäärät laskivat eniten pikkulasten Haemophilus infuenzae -bakteerikannoista testattavassa ampisilliiniresistenssissä. Sen testimäärät laskivat yli 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 

Myös matkailun vähenemisellä on saattanut olla vaikutusta resistenssitilanteeseen. Esimerkiksi valtaosa Suomen kampylobakteeritartunnoista tulee ulkomailta. Vuonna 2020 Campylobacter jejunin testimäärät laskivat siprofloksasiinin osalta 54 prosenttia ja siprofloksasiiniresistenssissä nähtiin selvää laskua. Vuonna 2020 sen osuus oli 41 prosenttia, kun vuonna 2019 osuus oli 70 prosenttia. 

”Antibioottiresistenssi on kuitenkin edelleen vakavasti otettava ongelma ja suuri uhka kansanterveydelle sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Monet infektiot ovat ehkäistävissä muun muassa hyvällä käsihygienialla ja rokotuksilla. Samalla vähennetään mahdollista antibioottihoidon tarvetta ja sitä kautta antibioottiresistenssiä”, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen

Antibiootti- eli mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama infektio. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.

Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.

Lisätietoja

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa: Finres 2020

(THL)

Surveillance of antimicrobial resistance in Europe, 2020 data  Executive summary 

(ECDC)

Surveillance Atlas of Infectious Diseases

(ECDC)

Antibioottiresistenssi 

(THL)

Mikrobilääkeresistenssin seuranta 

(THL) 

Euroopan antibioottipäivä 18.11. 

(THL) 

Kati Räisänen
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7094
[email protected] 

Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto antibioottiresistenssi - thlfi