Sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä on kääntynyt laskuun

Julkaisuajankohta 5.5.2022

Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidettavien koronapotilaiden määrä on huhtikuun aikana kääntynyt laskuun. Myös jätevesiseurannan tulokset viittaavat epidemian laskusuuntaan. Neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille sekä 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille.

Viikkojen 16–17 (18.4.–1.5.) aikana erikoissairaanhoitoon tuli yhteensä runsaat 600 uutta koronapotilasta. Uusien koronapotilaiden määrä on laskenut huhtikuussa, jota ennen potilaita tuli hoitoon kahden viikon ajanjaksolla yli 800. Myös tehohoidon tarve on kääntynyt maaliskuun jälkeen laskuun. Viikkojen 16–17 aikana tehohoitoon tuli 38 uutta koronapotilasta, kun kahdella edeltävällä viikolla tehohoitoon päätyi 58 uutta koronapotilasta. Keskiviikkona 4.5.2022 sekä teho-osastoilla että muilla erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla olevista koronapotilaista yli 40 prosenttia oli hoidossa ensisijaisesti muun syyn kuin koronavirustaudin vuoksi.

Keskiviikkona 4.5.2022 perusterveydenhuollossa oli yhteensä 471 koronapotilasta. Huhtikuussa potilaiden määrä on lähtenyt selkeään laskuun, vaikka kokonaismäärä on edelleen korkealla tasolla. Keskiviikkona 4.5. noin 40 prosenttia perusterveydenhuollon osastoilla hoidettavista koronapotilaista oli hoidossa ensisijaisesti muusta syystä.

Koronavirustartuntaan liittyviä kuolemia oli sunnuntaihin 1.5.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 4 063. Viimeisen kahden kalenteriviikon aikana (18.4.–1.5.) menehtyneitä on kirjattu 474, kun edeltävän kahden viikon aikana kuolemia kirjattiin 337. Koko epidemian aikana menehtyneiden keski-ikä (mediaani) on 83 vuotta. Koronaan liittyvien kuolemien määrä on kasvanut tartuntojen levitessä laajasti myös ikääntyneiden keskuudessa.

Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on 0,75–0,85 (90 prosentin todennäköisyysväli). Edellisellä raportointikerralla (20.4.) luku oli 0,80–0,90. Alle yhden arvio tehollisesta tartuttavuusluvusta kuvaa epidemian laskutrendiä. Eri ikäryhmissä epidemia voi kuitenkin edetä eri tahtiin.

Tällä (1.–2.5.2022) ja viime (24.–25.4.2022) viikolla kerättyjen jätevesinäytteiden perusteella koronaviruksen RNA:n kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla, mutta viiden viimeisen mittauskerran perusteella kehityssuunta on valtakunnallisesti kääntynyt laskuun.

Suomessa 18 vuotta täyttäneistä yli 87 prosenttia on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja 64 prosenttia kolme rokoteannosta. 60 vuotta täyttäneistä yli 86 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta, ja 80 vuotta täyttäneistä 52 prosenttia on saanut neljännen rokoteannoksen. Rokotukset suojaavat vakavammilta tautimuodoilta edelleen hyvin. Neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille sekä 80 vuotta täyttäneille ja kaikille hoivakodeissa asuville iäkkäille. 5.5.2022 alkaen neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan myös niille iäkkäille, jotka ovat järjestetyn kotihoidon tai omaishoidon piirissä sekä muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat vastaavasti heikentyneet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen

Lisätietoja

Tuija Kumpulainen
johtava asiantuntija
STM
[email protected]

Mika Salminen
johtaja
THL
[email protected]

Mia Kontio
johtava asiantuntija
THL
[email protected]

Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto korona - thlfi koronavirus - thlfi