Vainajan omaisille ja läheisille

Olemme koonneet tälle sivulle vastauksia omaisten kysymyksiin oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta, kuolintodistuksesta ja muista asiakirjoista, hautausluvasta, vainajan kuljettamisesta ja hautausjärjestelyistä sekä vainajan kuolinsyystä ja -ajasta.

Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään viidellä paikkakunnalla Suomessa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa.
THL:n oikeuslääkinnän toimipisteiden yhteystiedot

Alla on listattu usein kysyttyjä kysymyksiä aihealueittain:

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus

Miksi omaiselleni tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus?

Vainajan kuolemansyy selvitetään oikeuslääketieteellisen menettelyn mukaisesti silloin, kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun kuoleman on aiheuttanut esimerkiksi tapaturma, itsemurha, rikos, hoitotoimenpide tai kuolema on tapahtunut yllättävästi. 

Jos kuoleman olosuhteet vaativat poliisitutkintaa, poliisi määrää tarvittaessa tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen täydentämään oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvitystä.

Oikeusvaikutusten vuoksi kuolemansyyn selvittäminen on tärkeää, vaikka asiassa ei epäiltäisi rikosta. Kuolemansyy on aina selvitettävä, ennen kuin vainajan saa haudata tai luovuttaa lääketieteen opetusta tai tutkimusta varten. 

Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973 (Finlex)
Asetus kuolemansyyn selvittämisestä 948/1973 (Finlex)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kuoleman toteamisesta 27/2004 (Finlex)

Miten toimin, kun omaiselleni tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus?

Poliisi suorittaa tutkinnan vainajan kuolinsyyn selvittämiseksi edellä mainituissa lain määräämissä tapauksissa eikä se edellytä aloitetta tai muita toimia omaisen taholta.

Useimmiten poliisi ilmoittaa vainajan omaisille oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tekemisestä sekä ruumiinavauksen ajankohdan.

Tuleeko omaisille kustannuksia oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta?

Valtio vastaa oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen ja ruumiinavauksen edellyttämän kuljetuksen kustannuksista. Kuolinpesä vastaa hautaamiseen liittyvien kuljetusten kustannuksista. Esimerkki: Henkilö, jonka kotikunta on Oulu, kuolee Jyväskylässä. Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus suoritetaan Tampereella. Vainajalle järjestetään kuljetus tässä tapauksessa lähtöpaikkakunnalle eli Jyväskylään. Jos omaiset haluavat, että vainaja kuljetetaan kotipaikkakunnalle, vastaavat he tällöin itse kuljetuksen kustannuksista.

Voivatko omaiset kieltää oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tekemisen?

Vainajan omaiset eivät voi kieltää oikeustieteellisen ruumiinavauksen tekemistä. Poliisi antaa määräyksen oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta, eikä siihen tarvita omaisen lupaa. Mikäli olette eri mieltä ruumiinavauksen tekemisestä läheisellenne, suosittelemme ottamaan yhteyttä poliisiin. 

Milloin oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään?

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään, kun vainaja on kuljetettu ruumiinavauspaikkakunnalle, poliisin ruumiinavausmääräys on saapunut ja oikeuslääkäri on perehtynyt tapaukseen. Ruumiinavaus pyritään tekemään mahdollisimman pian, mutta viive kuolemasta oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen voi olla useita päiviä. 

Ajankohta riippuu siitä, missä henkilö on kuollut, ruumiinavauspaikan sijainnista sekä kulloinkin tutkittavana olevien tapausten määrästä. Eräissä tapauksissa, kuten esimerkiksi henkirikoksissa tai henkirikoksia epäiltäessä, ruumiinavaukset tehdään kiireellisinä. Tarkempaa ajankohtaa voi tiedustella ruumiinavausmääräyksen antaneelta poliisilta tai ruumiinavauspaikkakunnalta oikeuslääkinnän toimipisteestä.
Oikeuslääkinnän toimipisteiden yhteystiedot alueittain 

Voiko vainajan nähdä ennen ruumiinavausta tai sen jälkeen?

Pääsääntöisesti vainajaa ei näytetä omaisille ennen oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Joidenkin vainajien näyttämiseen tarvitaan kuolemansyyn tutkinnasta vastaavan poliisin lupa. Mikäli vainajaa näytetään tunnistamisen vuoksi, tapahtuu näyttö omaisille poliisin läsnä ollessa.

Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen vainajan voi yleensä nähdä, mikäli hänen ulkonäkönsä ei ole poikkeuksellisen voimakkaasti muuttunut esimerkiksi vammautumisen tai kuolemanjälkeisten muutosten vuoksi. Tällaisessa tapauksessa vainajan katsomista ei suositella, mutta omainen voi päättää vainajan katsomisesta.

Hautaustoimisto huolehtii useimmiten vainajan näyttämisestä. Näyttö tapahtuu usein kappelitiloissa ja näyttöajasta sovitaan vainajan säilytyspaikan henkilökunnan kanssa.

Vainajan vaatteet ja muu omaisuus

Mitä vainajan päällä olleille vaatteille ja muulle omaisuudelle tehdään?

Poliisi huolehtii vainajan mukana olleesta omaisuudesta ja ottaa sen haltuunsa yleensä ruumiin ulkotarkastuksen yhteydessä. Joissakin tapauksessa vainaja tuodaan ruumiinavauspaikalle vaatteissa ja mukana voi olla muuta omaisuutta. Tällöin vainaja riisutaan avauksen yhteydessä ja arvo- ym. muu omaisuus otetaan talteen ja luovutetaan poliisille.

Vainajan vaatteet hävitetään yleensä hygieniasyistä; vaatteet saattavat olla rikki tai likaantuneita. Mikäli omaiset haluavat vaatteet tai muita vainajan mukana olleita esineitä itselleen, asiasta tulee ilmoittaa poliisille mahdollisimman pian jo ennen ruumiinavausta.

Vainajan kuljetukset ja hautaaminen

Koska vainajan voi noutaa ja kauanko häntä voi säilyttää avauspaikalla?

Hautaustoimisto huolehtii vainajan siirrosta ruumiinavauspaikasta tai muusta poliisin ilmoittamasta säilytyspaikasta hautauspaikalle. Pääsääntöisesti siirto voi tapahtua ruumiinavausta seuraavana arkipäivänä.

Vainajia voidaan säilyttää ruumiinavauspaikalla tai muussa säilytyspaikassa joitakin päiviä. On suositeltavaa, että vainaja siirretään mahdollisimman pian avauksen jälkeen hautauspaikan säilytystiloihin odottamaan hautausta.

Vainajan kuljettamiseen ja säilytykseen liittyvissä asioissa suosittelemme ottamaan yhteyttä valitsemaanne hautaustoimistoon.

Miten toimin hautausjärjestelyjen suhteen ruumiinavauksen jälkeen?

Voitte valita haluamanne hautaustoimiston, joka hoitaa toimeksiannostanne käytännön järjestelyt puolestanne. Hautausjärjestelyt voidaan aloittaa, vaikka oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen olisi vielä kesken, mutta varsinaista hautausajankohtaa ei tule sopia ennen kuin vainajalle on annettu hautauslupa.

Tilanteessa, jossa vainaja on siirretty poliisin tilaaman hautaustoimiston kuljettamana esim. kotoa ruumiinavauspaikkakunnalle, siirto on tapahtunut poliisin paikallisen kuljetussopimuksen perusteella, eikä se velvoita omaisia käyttämään kyseisen hautaustoimiston palveluja.

Kuolintodistus ja muut asiakirjat

Koska omaiset saavat hautausluvan?

Oikeuslääkäri antaa hautausluvan ja tekee ilmoituksen kuolemasta väestötietojärjestelmään heti kun vainajan henkilöllisyys on varmistettu ja vainajaan välittömästi liittyvät tutkimukset on tehty. Pääsääntöisesti hautauslupa ja ilmoitus kuolemasta laaditaan heti ruumiinavauksen jälkeen. 

Hautausluvan saa vainajaa noudettaessa ja se toimitetaan hautausmaan tai krematorion pitäjälle. Tästä huolehtii yleensä hautaustoimisto omaisen toimeksiannosta. 

Digi- ja väestötietovirastossa kuolintieto kirjautuu valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään, josta tieto välittyy muille viranomaistahoille. 

Mistä saan kuolintodistuksen/virkatodistuksen vainajan asioiden hoitamista varten?

Lähiomaiset eivät yleensä tarvitse kuolintodistusta vainajan asioiden hoitamiseen. Kuolintodistusta ei siis tarvita esimerkiksi pankkiasioiden ja hautajaisjärjestelyiden hoitamiseen. Kun ryhdytte hoitamaan vainajan asioita, tarvitsette ensisijaisesti vainajan sukuselvityksen. Sukuselvitys kannattaa tilata viivytyksettä, koska sen toimituksessa kestää viikkoja.

Tilatkaa sukuselvitys

Jos vainaja on kuulunut elämänsä aikana sekä evankelis-luterilaiseen seurakuntaan että joko väestörekisteriin tai muuhun rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan, tarvitaan selvitys sekä evankelis-luterilaisesta seurakunnasta että DVV:stä.

Jos vainaja on asunut ulkomailla, hankkikaa todistus siltä ajalta kyseisen maan viranomaiselta.
Suomi ulkomailla -sivusto (Suomen ulkoministeriö ja Suomen ulkomaanedustustot)

Ennen sukuselvityksen valmistumista voi joitakin asioita mahdollisesti hoitaa otteella väestötietojärjestelmästä. Kannattaa selvittää asia etukäteen, koska käytännöt saattavat vaihdella esimerkiksi pankeissa.
Otteet ja todistukset väestötietojärjestelmästä (Digi- ja väestötietovirasto)

Joissakin tilanteissa saatatte tarvita myös elossaolotodistuksen. Sitä saatetaan tarvita esimerkiksi perunkirjoituksessa.

Varsinaista kuolintodistusta tarvitaan yleensä vain mahdollisten vakuutusasioiden hoitoon. Voitte ilmoittaa vakuutusyhtiölle, että vainajalle suoritetaan oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen, jolloin se voi pyytää tarvitsemiaan asiakirjoja suoraan oikeuslääkinnän toimipisteestä. Halutessaan omainen voi toimittaa poliisilta saamansa asiakirjat vakuutusyhtiölle.

Milloin kuolintodistus ja muut kuolinsyyasiakirjat valmistuvat?

Koska oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen sisältyy ruumiinavauksen lisäksi usein lisätutkimuksia, voi kuolemansyynselvityksen lopullisten tulosten valmistuminen kestää useita kuukausia. Lisäksi asiakirjojen valmistuminen riippuu suuresti tapauksen tutkimisesta vastaavan oikeuslääkärin muusta työmäärästä. Asiakirjojen valmistuminen voi kestää muutamia kuukausia.

Valmiit asiakirjat lähetetään oikeuslääkinnän toimipisteestä kuolemansyyn tutkinnasta vastaavalle poliisille, joka toimittaa pyynnöstä jäljennöksen kuolintodistuksesta ja lausunnosta vainajan omaiselle tai läheiselle. Kaikki kuolemansyynselvityksessä laadittavat asiakirjat ovat salassa pidettäviä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arkistoi kaikki oikeuslääketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä laaditut asiakirjat.

Onko kuolinsyyasiakirjoja mahdollista saada muilla kielillä kuin suomeksi?

Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat toimitetaan suomen- tai ruotsinkielisinä. Mikäli asiakirjoja tarvitaan muilla kielillä, omainen vastaa asiakirjojen käännättämisestä.

Hautausluvassa on mielestäni väärä kuolinpäivä, miten saan sen muutettua?

Viranomainen noudattaa asiakirjojen laatimisessa huolellisuutta, mutta jos tästä huolimatta havaitsette virheitä tai puutteita ja perustellusti olette sitä mieltä, että hautausluvassa on väärä kuolinaika, ottakaa yhteyttä poliisiin, joka ilmoittaa kuolinpäivän korjaustarpeesta oikeuslääkärille.  

Oikeuslääkäri antaa uuden hautausluvan ja ilmoittaa väestötietojärjestelmään muuttuneen kuolinpäivän. Mikäli olette jo hankkinut otteen väestötietojärjestelmästä tai virkatodistuksen, kuolinpäivän muuttuessa joudutte pyytämään kyseisestä asiakirjasta uuden version ja toimittamaan sen esimerkiksi pankkiin.

Kuolinpäivä merkitään kuolintodistukseen ja siten myös väestötietojärjestelmään usein arvioituna. Kun kuolema on tapahtunut ilman silminnäkijöitä vuorokauden vaihtumisen tuntumassa tai kun kuolemasta vainajan löytymiseen on kulunut pitkä aika, arvioitu kuolinpäivä ei välttämättä ole ehdottoman oikea. Väestötietojärjestelmään merkitty virallinen kuolinpäivä ei sido omaista eikä estä häntä käyttämästä itse arvioimaansa kuolinpäivää esimerkiksi kuolinilmoituksessa tai hautakivessä.

Kuolinsyy ja kuolinaika

Kenellä on oikeus saada tietoa vainajan kuolinsyystä?

Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä ja niiden luovuttamisesta on säädetty kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 15 §:ssä. Lain mukaan tietoja saa antaa mm. 

  • vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen
  • tuomioistuimelle, viranomaisille tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus
  • vakuutus- tai eläkelaitokselle perustellusta syystä esim. etuuden saamista koskevan hakemuksen käsittelyä varten.

Vainajan lähiomaisena voidaan pitää yleensä aviopuolisoa, häneen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa sukulaistaan ja alaikäisten lasten huoltajaa. Lähiomaiseen verrattava läheinen henkilö voi olla esimerkiksi se, jonka kanssa vainaja oli elänyt avioliitonomaisessa suhteessa. Lähiomainen tai muu läheinen huolehtii vainajan kuolinsyiden ilmoittamisesta muille omaisille.

Poliisi vastaa oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvittämistä koskevien tietojen antamisesta vainajan omaiselle tai muulle läheiselle.

Keneltä ja miten saan tietoja vainajan kuolinsyystä?

Kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä vastaa poliisi, eivätkä siinä syntyneet asiakirjat ole potilasasiakirjoja. Poliisi vastaa kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien asiakirjojen luovuttamisesta vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen sekä tarvittaessa ruumiinavauslähetteen laatineelle lääkärille.

Oikeuslääkärin tutkimusten valmistuminen voi kestää useita kuukausia. Pääsääntöisesti oikeuslääkäri toimittaa poliisille palautteen alustavista löydöksistä ja tehtävistä jatkotutkimuksista heti ruumiinavauksen jälkeen. Poliisi kertoo palautteen sisällöstä omaisille tai lähettävälle lääkärille harkintansa mukaan.

Useimmiten poliisi lähettää tietoja kuolemansyynselvitysasiakirjoista vainajan lähiomaiselle heti niiden valmistuttua tai vasta omaisen pyynnöstä paikkakunnasta riippuen. Kun vainajan lähiomainen tai muu läheinen on saanut poliisin toimittamat tiedot kuolemansyystä, voi hän halutessaan tiedustella puhelimitse oikeuslääkäriltä lisätietoja kuolemaan liittyneistä lääketieteellisistä seikoista.

Miten toimin, kun haluaisin tietää vuosia sitten kuolleen omaiseni kuolinsyyn?

Suomalaisten kuolintodistuksia on arkistoitu vuodesta 1936 lähtien. Vuosien 1936–1965 kuolintodistukset sijaitsevat Kansallisarkistossa. Tilastokeskuksen arkistoon on taltioitu suomalaisten kuolintodistukset vuodesta 1965 lähtien.

Lähiomainen voi pyytää kuolintodistusjäljennöksen Kansallisarkistosta tai Tilastokeskuksesta. Kuolintodistuksesta on tehtävä tietopyyntö Kansallisarkistoon tai Tilastokeskukseen. 

Kansallisarkiston ohje tietopyynnön tekemiseen 

Tilastokeskuksen ohje tietopyynnön tekemiseen 

Miten saan selville omaiseni tarkan kuolinajan (kellonajan)?

Mikäli luotettavia silminnäkijähavaintoja tai muuta varmennettua tietoa ei ole, kuolinaika määritellään päivätarkkuudella. Rikos-, vakuutus- tai perimysoikeudellisista syistä voidaan tarvittaessa pyrkiä tarkempaan kuolinhetken määritykseen.