Sosiaalinen luototus 2019 - Kuntakyselyn osaraportti

Kaksi kolmesta sosiaalisen luototuksen saajista palkansaajia.

Kunta voi järjestää vapaaehtoisesti sosiaalista luototusta henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa. Tuen tarkoituksena on taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen ehkäiseminen sekä itsenäisen suoriutumisenedistäminen.

Sosiaalinen luototus oli vuonna 2019 aktiivisessa käytössä 30 kunnassa (32 kunnassa vuonna 2016) ja sen käyttömahdollisuus oli lisäksi mainittu 13 kunnassa (11 kunnassa vuonna 2016), vaikka sitä ei tarkasteluvuonna ollutkaan käytetty. Suunnitteilla sosiaalinen luototus oli 9 kunnassa (8 kunnassa vuonna 2016). Vuonna 2013 sosiaalinen luototus oli käytössä 24 kunnassa.

Vuonna 2019 sosiaalisia luottoja myönnettiin yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Summasta lähes puolet myönnettiin Helsingissä. Vuonna 2016 sosiaalisen luoton kokonaissumma oli reaalihinnoin samansuuruinen ja 3,8 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Sosiaalista luototusta vuonna 2019 käyttivät Espoo, Eura, Hattula, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kemi, Kerava, Kittilä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Paltamo, Pori, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Sotkamo, Suomussalmi, Taipalsaari, Tampere, Tornio, Turku, Vantaa ja Äänekoski.

Yhteensä sosiaalisia luottoja myönnettiin vuonna 2019 kaikkiaan 553 henkilölle. Vuonna 2016 luottoa myönnettiin 596 henkilölle ja 1 053 henkilölle vuonna 2013.

Palkansaajien osuus sosiaalisen luototuksen asiakkaista on lisääntynyt 2010-luvulla varsinkin apulaisoikeusasiamiehen opiskelijoita koskevan päätöksen (31.12.2013) vuoksi, jonka perusteella pääkaupunkiseudun kaupungit luopuivat ns. opintososiaalisen luototuksen käytöstä. Päätös vähensi opiskelijoiden määriä ja myös luototuksen käyttäjien kokonaismääriä.

Kunnat myönsivät useimmiten sosiaalisia luottoja asiakkaiden kulutus- ja ulosottovelkoihin sekä talouden hallintaan saattamiseen.

Lataa koko tilastoraportti

Sosiaalisen luototuksen asiakaskunnasta palkansaajien osuus on kasvanut koko 2010 luvun ajan — Kuvio 1. Sosiaalisen luototuksen asiakkaat sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2010, 2013, 2016 ja 2019.

Taulukot ja kuvat

Taustatietoja

Tilastokuvaus

Tilasto sisältää tietoja sosiaalista luototusta koskeva lain (1133/2002) toteutumisesta, luototusta järjestävistä kunnista, luototuksen asiakaskunnasta, luototuksen myöntämisperusteista sekä luototuksen määristä.

Tilastokysely on lopetettu. Tilastoja on kerätty vuosina 2007-2019. THL toteutti kuntien sosiaalipalveluja kartoittavan tilastokyselyn kolmen vuoden välein. Tiedot täydensivät Tilastokeskuksen taloustilastojen ja THL:n sosiaalipalvelujen toimintatilaston vuosittaisia tietoja.

Sosiaalisesta luototuksesta saadaan jatkossa tietoa sosiaalihuollon uuden seurantarekisterin Sosdatan kautta. Uusien erillisten tiedonkeruiden tarvetta arvioidaan seurantarekisterin kautta saatavan tiedon laadun perusteella.

Lähde

Sosiaalinen luototus 2019 – Kuntakyselyn osaraportti
Social kreditgivning 2019 – Delrapport om kommunenkäten
Social lending – Subreport for the questionnaire for municipalities

Tilastoraportti 21/2020, 16.6.2020