AVAIN-mittari

AVAIN-mittarin tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaalityön vaikuttavuuden arvioimiseksi. AVAIN-mittarin lähtökohtana ovat asiakkaan omat tavoitteet ja elämäntilanne, joiden perusteella sosiaalityön menetelmät ja palvelut valitaan.

AVAIN-mittari tulee käyttöön kaikille hyvinvointialueille viimeistään syyskuussa 2024. Mittari on osa työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa, joten sitä ei tarvitse hankkia tai ladata erikseen.

AVAIN-oppaassa kuvataan, miten mittaria käytetään. Oppaasta löydät myös käytännön neuvoja kirjaamisen tueksi.

Siirry AVAIN-oppaaseen

Mikä on AVAIN-mittari?

AVAIN mittaa aikuissosiaalityön vaikuttavuutta

AVAIN-mittarin avulla ei seurata pelkästään saatuja tuloksia. AVAIN-mittari ohjaa kokoamaan tietoa myös asiakkaan elämäntilanteesta (tilannetekijät), käytetyistä sosiaalityön menetelmistä ja asiakkaan käyttämistä palveluista, joilla on merkitystä vaikuttavuuden syntymisessä (Kuvio 1).
AVAIN-mittarin komponentit esitettynä neljänä toisiinsa liittyvänä rataskuviona. Lisäksi viimeisenä viides rataskuvio, jossa teksti "Vaikuttavuus".

Kuvio 1. AVAIN-mittarin taustalla oleva käsitys vaikuttavuuden syntymisestä.

AVAIN on nyt osa työikäisten asiakassuunnitelmaa

AVAIN-mittari on integroitu sosiaalihuollossa osaksi työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että mittari täytetään samalla, kun asiakassuunnitelma ja suunnitelman arvio tehdään. Suunnitelman laatimiseen tarvitaan asiakastietojärjestelmä, jonne tiedot tallentuvat. AVAIN-mittari on mukana uusimmissa asiakirjapäivityksissä. Tietojärjestelmätoimittajanne vastaa siitä, että asiakassuunnitelma sisältää AVAIN-mittarin sisältävät päivitykset viimeistään syyskuussa 2024. Lisätietoja päivitystilanteesta saat hyvinvointialueesi tietojärjestelmätoimittajalta.

AVAIN-mittarin osa-alueet

AVAIN-mittarissa on neljä osa-aluetta: tavoitteet, tilannetekijät, menetelmät ja palvelut (kuvio 2). Kunkin osa-alueen kysymykset käydään läpi kaksi kertaa: ensimmäisen kerran, kun työntekijä ja asiakas laativat asiakassuunnitelman ja toisen kerran, kun suunnitelmaa arvioidaan.

AVAIN-mittarin neljä komponenttia eli tavoitteet, tilannetekijät, menetelmät ja palvelut kuvattuna kukin oman värisenä "pallukkana". Pallukat on kytketty keskiosassa sijaitsevaan suorakulmion muotoiseen objektiin, jossa lukee "AVAIN-mittari".

Kuvio 2. AVAIN-mittarin neljä osa-aluetta: tavoitteet, tilannetekijät, menetelmät ja palvelut

AVAIN-mittarin kehitys

AVAIN-mittaria on tutkittu ja kehitetty vuodesta 2012 lähtien. AVAIN-mittarin tietosisältöjen pohjana on käytetty sosiaalityön luokituksia ja sosiaalityön teoreettista ja empiiristä tutkimustietoa. Mittarin tietosisältöjä on tarkennettu testausten ja käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Mittaria on testattu useissa hankkeissa. AVAIN on integroitu sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin vuonna 2021. Mittarin tietosisältö on saatavilla Sosmeta-palvelusta.

AVAIN-mittarin tutkimus ja kehittäminen on osa sen validointiprosessia, joka dokumentoidaan erikseen.

Kokemuksia AVAIN-mittarista

AVAIN-mittarilla voidaan saada arvokasta tietoa siitä, millaisiin asioihin sosiaalialan ammattilaisten tekemän työn avulla voidaan ylipäätään vaikuttaa, sekä siitä, millaiset työskentelyn muodot ovat kussakin tilanteessa toimivia.
Mittarin käyttö voi auttaa kiinnittämään huomiota sosiaalityössä normaalisti ”katveeseen” jääviin asioihin, esimerkiksi siihen, millaiseen työhön ei ole aikaa, vaikka se nähtäisiin tärkeäksi.
Kun AVAIN-tietosisällöt saadaan mukaan kansallisiin sosiaalihuollon tietorakenteisiin, voidaan sosiaalityön ja sosiaalihuollon nykytilaa sekä ajassa tapahtuvaa muutosta tarkastella niin yksikkötasolla, alueellisesti kuin kansallisestikin.
AVAIN-mittari on väline sosiaalityön kehittämiseen ja päätöksentekoon, esimerkiksi päättäjien sosiaalityötä koskevan ymmärryksen lisäämiseen. Kirjaaminen vaikuttaa konkreettisesti siihen, että vaikuttavuustietoa on mahdollista välittää edelleen palvelujen suunnitteluun, resurssien kohdentamiseen sekä poliittiseen päätöksentekoon.

Rahoitus

THL

Lähteitä

Karjalainen, P & Kivipelto, M & Liukko, E & Muurinen, H (2021) Osallisuutta ja toimintakykyä vahvistava aikuissosiaalityö: opas ammattilaisille. OHJAUS 1/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kivipelto, M (2016) Sosiaalityön arviointi ja vaikuttavuus. Teoksessa M Törrönen & K Hänninen & P Jouttimäki & T Lehto-Lundén & P Salovaara & M Veistilä (toim.): Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus, 291–302

Kivipelto, M (2017) Vaikuttavuuden arviointi edellyttää moniarvoista tiedon tuotantoa. Teoksessa Arja Jämsén (toim.) Sosiaalityön vuoro - keskusteluja ajassa. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja.

Kivipelto, M (toim.) (2020) Osallistavaa aikuissosiaalityötä. Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilun tulokset. Raportti 7/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kivipelto, M & Blomgren, S (2013) Arviointimittari kuntouttavan sosiaalityön kehittämisen välineenä. Kuntoutus (2/2013), 5–16.

Kivipelto, M & Blomgren, S (2014) AVAIN-mittarin soveltuvuus toimeentulotuen vaikuttavuuden arvioinnissa – mittarin testaus Seinäjoen sosiaalivirastossa. Hallinnon tutkimus 33 (3), 225–242.

Kivipelto, M & Blomgren, S & Karjalainen, P & Saikkonen, P (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä – arviointimalleista mittareihin: Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. Raportti 8/2013. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kivipelto, M & Blomgren, S & Saikkonen P & Karjalainen, P (2015) Web-based tool for social work effectiveness evaluation (pdf, 501kt). Social Work Review (3/2015), 19-31.

Kivipelto, M & Karjalainen, P (2012) Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointi. Teoksessa M Junnila, & S Hänninen. Vaikuttavatko politiikkatoimet? Sosiaali- ja terveydenhuolto vaikuttavuusarvioinnin kohteena. THL, Teema 15. Helsinki, 151–158.

Kivipelto, M & Koponen, E (2021) Osallistavan sosiaaliturvan mallin vaikuttavuus. Teoksessa Matthies, A-L & Svenlin, A-R & Turtiainen, K (toim.) Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö, vaikuttavuus. Gaudeamus.

Kivipelto, M & Saikkonen, P (2013) Tiedon tuotanto ja vaikuttavuustieto sosiaalityössä. Yhteiskuntapolitiikka, 78 (3), 313–321.

Kivipelto, M & Koponen, E (2021) Osallistavan sosiaaliturvan mallin vaikuttavuus. Teoksessa A-L Matthies, & A-R Svenlin & K Turtiainen (toim.) Aikuissosiaalityö. Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Helsinki: Gaudeamus, 233–249.

Kivipelto, M & Matthies, A-L (2022) Asiantuntija-artikkeli: Vaikuttavan sosiaalihuollon haasteina toimivat asiakastietojärjestelmät ja tiedolla johtaminen. Kuntalehti.

Kivipelto, M & Saikkonen, P (2013) Tiedon tuotanto ja vaikuttavuustieto sosiaalityössä. Yhteiskuntapolitiikka (3), 313–321.

Kivipelto, M & Tanner, N (2022) AVAIN-mittari rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottajana. Julkaisussa Eeva Liukko, Heidi Muurinen, Tuomo Kokkonen & Ville Santalahti (toim.) Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 1/2022, Helsinki, 111–114.

Saikkonen, P & Blomgren, S & Karjalainen, P & Kivipelto, M (2015) Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Tutkimusjulkaisu 89. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Saikkonen, P & Kivipelto, M (2012) Tiedontuotannon mahdollisuudet sosiaalipalveluissa. Janus 20 (3), 286–294.

Tanner, N & Kivipelto, M (2022) AVAIN-mittarin käyttö aikuissosiaalityössä. Ohjaus 3/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.