Keskeiset tulokset
VANKO-tutkimuksessa selvitettiin millaisena vanhuspalvelujen asiakkaat kokevat terveytensä, elämänlaatunsa, vapaa-aikansa, sosiaaliset suhteensa ja palvelujen saatavuuden korona-aikana. Asiakasvastaukset kerättiin joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana.
Päätulokset:
- Rajoitustoimia pidettiin sopivina tilanne huomioiden
- Yksinäisyys oli yleistynyt, läheisiä olisi haluttu tavata enemmän ja maskit haittasivat monen kommunikointia
- Etäyhteyksillä ei pystytty korvamaan kasvokkain tapahtuvaa harrastus- ja virkistystoimintaa
- Puolet vanhuspalvelujen asiakkaista ei päässyt ulos liikkumaan riittävästi
- Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä palvelujen määrään, mutta reilu viidennes toivoi hoitajilta enemmän aikaa
Asiakkaat eivät kokeneet vapauden rajoittamista liiallisena
Koronaepidemian myötä vanhuspalveluyksiköt joutuivat muuttamaan nopeasti toimintakäytäntöjään tartuntariskin vähentämiseksi. Viimeisen vuoden aikana ympärivuorokautisen hoidon asiakkaisiin ja kotihoidon asiakkaisiin on kohdennettu merkittäviä rajoitustoimenpiteitä.
Vanhuspalvelujen asiakkaat ovat selvinneet rajoitustoimista melko hyvin. Asiakkaista 48 % katsoi, että heidän vapauttaan oli rajoitettu sopivasti korona-tilanne huomioiden. Vähemmistö vastaajista (6 %) arvioi, että heidän vapauttaan oli rajoitettu liikaa. Maskien ja muiden suojainten käyttö vaikeutti kanssakäymistä 50 %:lla vastaajista ainakin jonkin verran.
Yksinäisyyden kokemukset olivat yleisiä
Yksinäisyys oli vastaajien keskuudessa yleistä. Useampi kuin joka kolmas (37 %) oli kokenut yksinäisyyttä korona-aikana. Yksinäisyyden kokemus on yleistynyt selvästi vuodesta 2016, jolloin 22 % vanhuspalvelujen asiakkaista raportoi kokevansa yksinäisyyttä (Alastalo ym. 2016).
Noin puolet vastaajista (53 %) kertoi tavanneensa läheisiään vähemmän kuin olisi halunnut tai ei lainkaan korona-aikana. Kotihoidon asiakkaat pitivät yhteyttä läheisiinsä tiiviimmin kuin asiakkaat ympärivuorokautisessa hoidossa.
Harrastus- ja virkistäytymismahdollisuudet kapenivat
Epidemialla on ollut vaikutuksensa myös asiakkaiden harrastus- ja virkistäytymismahdollisuuksiin. Päivätoiminta ja muut sosiaaliset ryhmätoiminnat ovat olleet kunnissa tauolla.
Vanhuspalvelujen asiakkaista 38 % oli osallistunut harrastus- ja virkistystoimintaan kasvokkain ja 12 % etäyhteyksin. Tulosten mukaan näyttää siltä, että etäyhteyksillä ei pystytty korvaamaan tauolla olleita toimintoja etenkään kotihoidossa. Ympärivuorokautisessa hoidossa toimintaa on pystytty järjestämään enemmän. Asiakkaista 60 % oli osallistunut harrastus- ja virkistystoimintaan kasvokkain, kun taas kotihoidossa tilanne oli huolestuttavampi. Siellä vain 20 % asiakkaista oli osallistunut kasvokkain tapahtuvaan harrastus- tai virkistystoimintaan.
Liikkuminen on keskeinen osa iäkkään toimintakyvyn ylläpitoa ja epidemia-aikana erityisesti ulkona liikkumisen tärkeyttä on painotettu. Vastaajista 22 % raportoi, että heidän he olivat viettäneet elämäänsä sisätiloissa koko korona-ajan ja 32 % olisi toivonut pääsevänsä liikkumaan ulkona enemmän. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakasvastaukset eivät poikenneet merkittävästi toisistaan.
Valtaosa koki saaneensa tarvitsemiaan palveluita riittävästi
Vanhuspalvelujen asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä sekä palvelujen että hoitajien ajan riittävyyteen. Asiakkaista 90 % koki saaneensa riittävästi tarvitsemiaan palveluita ja 77 % koki hoitajiltaan saaman ajan olleen riittävää. Toisaalta, silti viidesosa ei ollut tyytyväinen hoitajien heidän kanssaan käyttämään aikaan.
Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat olivat hieman tyytymättömämpiä sekä palvelujen että hoitajien ajan riittävyyteen kuin kotihoidon asiakkaat. Tähän voivat olla syynä tiukat karanteeni- ja rajoitustoimenpiteet, joita useissa ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä jouduttiin toteuttamaan.
Tutkimukseen osallistujat
- Vanhuspalvelujen asiakkaiden huono terveys ja toimintakyky vaikeuttavat osallistumista
- Viidesosa asiakkaista vastasi kyselyyn ilman läheisen tai hoitajan tukea
- Tiedonkeruuseen osallistui 447 vanhuspalveluyksikköä ja niissä kyselyyn vastasi 7 440 asiakasta
- Vastauksia saatiin Manner-Suomen jokaisesta maakunnasta
- Tiedonkeruuseen osallistui eniten toimintayksikköjä Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Karjalassa
Lähteet:
Alastalo, Hanna; Vainio, Suvi; Vilkko, Anni; Sarivaara, Sofia. Iäkkäiden ihmisten kokemus hoidosta ja palveluista – Koettu hoidon laatu (ASLA) -kyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016.
