Kannabis

Kannabis on suomalaisten eniten käyttämä huumausaine. Lähes viidesosa 15–69-vuotiaista suomalaisista on ilmoittanut kokeilleensa sitä ainakin kerran elämässään. Sen kokeilu ja käyttö on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvulta lähtien.

Huumekyselyn aineiston pohjalta on kuvattu kannabiksen käyttötapojen ja käyttäjien lisäksi suomalaisten mielipiteitä kannabispolitiikan kehittämissuunnista.
Pilvee, pilvee. Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet 
Yhteiskuntapolitiikka-lehti 1/2017

Kannabiksen käyttötavat

Vuoden 2014 kyselyssä runsaat kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä kannabista viimeisen vuoden aikana. Väestömäärään suhteutettuna tämä vastaa noin 200 000 henkilöä.

Suurimmalta osaltaan suomalainen kannabiksen käyttö on suhteellisen harvakseltaan tapahtuvaa satunnaista käyttöä tai kokeilua, sillä lähes puolet viimeisen vuoden aikana käyttäneistä kertoi käyttävänsä 1–2 kertaa ja noin neljäsosa 3–10 kertaa vuodessa. Päivittäiskäyttäjiä on pieni vähemmistö, väestötasolla arvioiden noin 5 000–6 000 henkilöä.

Kannabista käytettiin lähinnä viihdekäyttötarkoituksessa, mutta lääkekäytölläkin oli jonkinlaista merkitystä noin viidennekselle kannabiksen käyttäjistä. 

Kannabista käytettiin ylivoimaisesti eniten polttamalla. Jonkin verran sitä höyrystettiin erilaisilla vaporisaattoreilla ja pieni osuus nautti kannabiksen syömällä tai juomalla.

Pääasiassa käytetty kannabis oli saatu kavereilta (joku oli tarjonnut) tai ostamalla. Noin kolme prosenttia käytti aina tai useimmiten itse kasvattamaansa kannabista.

Noin neljäsosa kannabista viimeisen vuoden aikana käyttäneistä oli käyttänyt myös jotain muuta huumetta viimeisen vuoden aikana, yleisimmin stimulantteja. Lähes viidesosa oli käyttänyt uni-, rauhoittavia tai kipulääkkeitä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen. 

Eri aineiden samanaikaisesta käytöstä viimeisen vuoden aikana raportoi runsaat 60 prosenttia kannabista viimeisen vuoden aikana käyttäneistä. Tavallisinta oli kannabiksen ja alkoholin samanaikaiskäyttö.

Kannabiksen käyttäjät

Suurin osa kannabiksen viimeisen vuoden aikana käyttäneistä oli miehiä, naisia oli noin kolmasosa. Iältään käyttäjät olivat valtaosaltaan alle 35-vuotiaita; naisilla suurimman ikäryhmän muodostivat 15–24-vuotiaat, kun taas miehillä se oli 25–34-vuotiaat.

Vaikka kannabiksen käyttöä esiintyi mm. eri ikäluokissa ja useissa eri sosiaaliryhmissä eivätkä he siten muodostaneet taustaltaan yhtä yhtenäistä ryhmää, kaupunkimainen asuinympäristö, työttömyys, siviilisäädyistä avoliitossa asuminen tai eronnut sekä huonoksi koettu terveydentila olivat yhteydessä kannabiksen käyttöön. 

Alkoholin ja kannabiksen käytöllä oli vahva yhteys. Todennäköisyys kannabiksen kokeiluun tai sen käyttöön oli sitä suurempi, mitä tiheämmin runsaan alkoholin kulutuskertoja oli. 

Mielipiteet kannabispolitiikasta

Päihdetutkimuksessa kysyttiin vastaajien mielipiteitä kannabiksen laillistamiseen, dekriminalisointiin ja depenalisaatioon. Laillistaminen tarkoittaisi kannabiksen käytön vapauttamista ja saatavuuden järjestämistä julkisen kaupankäynnin piiriin. Dekriminalisoinnissa käyttö ja omaan käyttöön kuuluva hallussapito sallittaisiin luopumalla niiden rangaistavuudesta. Depenalisaatiossa käyttöä pidettäisiin edelleen oikeudellisessa mielessä rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytettäisi. (Tapani & Kainulainen 2014)

Kuvio kannabiksen käyttötavoista

Lähde: Hakkarainen & Karjalainen. Pilvee, pilvee. Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet. Yhteiskuntapolitiikka-lehti 1/2017. 

Depenalisaatio sai eniten kannatusta. Koko väestön tasolla 40 prosenttia oli sitä mieltä, että kannabiksen polttamisesta ei tulisi rangaista, kannabiksen käyttäjistä tätä mieltä oli yli 90 prosenttia. Suurimmat erot ryhmien välillä olivat suhtautumisessa laillistamiseen ja dekriminalisaatioon. Kannabiksen käyttäjistä 70 prosenttia puolsi laillistamista ja noin 80 prosenttia dekriminalisointia. Niiden keskuudessa, jotka eivät olleet koskaan kokeilleet kannabista, laillistamisen ja dekriminalisaation kannatus jäi alle kymmenen prosentin.

Vuoden 2014 huumekyselyyn vastasi 3 485 15–69-vuotiasta suomalaista. Kysely antaa yleiskuvan suomalaisen aikuisväestön huumeiden käytöstä sekä huumeita ja huumepolitiikkaa koskevista asenteista ja mielipiteistä.