Haittariskit

Kuva: Kaj Skön / Vastavalo

Alkoholihaittojen vähentämistä tukevassa neuvonnassa ja viestinnässä käytetään riskitasoja viitearvoina, joihin yksilön alkoholinkäyttö voidaan suhteuttaa.

Suomessa alkoholinkäytön riskitasot on esitetty vuonna 2015 päivitetyssä alkoholiongelmaisen käypä hoito -suosituksessa. Vähäisen riskin tasolla tarkoitetaan käyttömäärää, josta ei todennäköisesti ole haittaa terveelle työikäiselle. Suomessa vähäisen riskin tasona pidetään keskimääräistä käyttöä, joka jää naisilla enintään yhteen alkoholiannokseen päivää kohden ja miehillä enintään kahteen. Suomessa yksi "annos" on juomamäärä, joka sisältää 12 g puhdasta alkoholia - esimerkiksi pullollinen keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl väkevää alkoholijuomaa.

Alkoholiongelmaisen käypä hoito –suositus (4.11.2015): Alkoholinkäytön riskitasot

Alkoholin terveydelle aiheuttamien riskien vähentäminen. Tiedä ja toimi -kortti. 2015. THL.

Alkoholinkäytön riskitasot on määritelty eri maissa eri tavoin ja myös ”annoksen” koko vaihtelee maasta toiseen. Ristiriitaisuudet vaikeuttavat tutkimustulosten ja haittojen vähentämiseen tähtäävien neuvojen tulkintaa.

RARHA-hankkeessa (Work Package 5 ”Guidelines”) selvitettiin alkoholinkäytön riskitasojen määrittelyn taustoja ja edistettiin yhteisymmärrystä haittariskejä koskevan tiedotuksen hyvistä käytännöistä.

Johtopäätökset ja suositukset yhteisen näkemyksen ja yhteisen linjan edistämiseksi on koottu RARHA-hankkeen kannanottoon (pdf 1 160 kt).

Riskikäsitysten eroavuuksia voi vähentää ottamalla arvioinnin perustaksi alkoholikuoleman riski yli elämänkaaren.
Alkoholin riskejä koskevan väestöviestinnän vaikuttavuutta on mahdollista lisätä noudattamalla RARHA-hankkeessa muotoiltuja hyvän käytännön periaatteita ja soveltamalla yhteisiä neuvoja ja viestejä. Väestöviestinnässä tulisi antaa
- tutkimukseen perustuvaa tietoa alkoholin riskeistä eri kulutustasoilla sekä
- korjata väärinkäsityksiä myönteisten tai kielteisten terveysvaikutusten todennäköisyydestä ja
- auttaa alkoholinkäyttäjiä minimoimaan kielteisten seurausten riskejä.

RARHA-hankkeessa tunnistettiin myös keinoja, joilla tukea alkoholin riskejä koskevaa viestintää. Keskeisimpiä olivat

Erityisesti perusterveydenhuollon tukeminen alkoholin riskikäyttäjien tunnistamiseen ja mini-intervention tarjoamiseen.
Tehokkaasti valvottu vähintään 18 vuoden ikäraja kaikkien alkoholijuomien myyntiin ja anniskeluun kautta Euroopan.
Lakiperusteinen velvoite esittää alkoholijuoman etiketissä pullon, tölkin tai muun pakkauksen sisältämän puhtaan alkoholin määrä grammoina sekä koko juomamäärän energiasisältö. Lisäksi alkoholijuomapakkauksiin ja alkoholimainoksiin tulisi sisältyä kansallisella tasolla lakisääteiseksi määritelty alkoholin terveys- ja turvallisuusriskejä koskeva vaihtuva varoitusmerkintä. Suositukset terveyden kannalta relevantin tiedon esittämiseksi alkoholijuomien pakkauksissa on koottu RARHAn englanninkieliseen policy briefiin (pdf 931 kt).

"Guidelines"-työpaketin eri osioiden keskeiset tulokset on koottu yhteenvetojulkaisuun:

Good practice principles for low risk drinking guidelines. THL, 2016.

Työprosessi

Työn pohjaksi laadittiin Suomen ja kuuden muun partnerimaan osalta laskelmat siitä, miten elinaikainen riski menehtyä alkoholisairauteen lisääntyy alkoholin kulutustason mukaan. Tarkastelun toteutti kanadalainen tutkimuslaitos CAMH (Centre for Addiction and Mental Health).

Rehm J & al. Lifetime-risk of alcohol-attributable mortality based on different levels of alcohol consumption in seven European countries. Implications for low-risk drinking guidelines. Centre for Addiction and Mental Health, Toronto, On, Canada, 2014.

Tilannekuvan luomiseksi kartoitettiin alkoholinkäytön vähäisen riskin määrittelyt ja riskikuluttajille kohdennetun mini-intervention käytännöt partnerimaissa.Kartoituksista vastasi italialainen ISS.

Low risk drinking guidelines in Europe: overview of RARHA survey results (pdf 1 950 kt) ISS, 2014/2016.

Drinking guidelines used in the context of early identification and brief interventions in Europe (pdf 1 870 kt) ISS, 2014/2016.

Myös "alkoholiannoksen" määritelmät ja käyttötavat partnerimaissa kartoitettiin. Annoskäsitteen ymmärtämistä ja käyttöä koskevasta tutkimustiedosta laadittiin yhteenvetokatsaus. Kartoituksesta ja katsauksesta vastasivat irlantilaiset yhteistyökumppanit.

Standard Drink: Definitions, communication approaches and public understanding (pdf 466 kt) HSE, 2015.

Standard drink measures in Europe (pdf 758 kt) HRB, 2015.

Tilannekuvan, alkoholin elinaikaisia riskejä koskevien laskelmien ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta laadittiin Delfoi-kysely, jolla hahmotettiin yhteisymmärrystä alkoholinkäytön matalan riskitason määrittelystä ja riskejä koskevan viestinnän hyvistä käytännöistä. Kaksivaiheiseen kyselyyn osallistui lähes 50 kansanterveyden ja päihdealan asiantuntijaa. Kyselyn toteutuksesta vastasi THL.

“Low risk” drinking guidelines as a public health measure : RARHA Delphi survey. THL, 2016.

Saksalainen yhteistyökumppani LWL kokosi partnerimaista nuorten alkoholinkäytön haittojen vähentämistä koskevat suositukset nuorille itselleen, vanhemmille tai ammattilaisille. Suositusten ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta laadittiin kaksivaiheinen Delfoi-kysely, johon osallistui lähes 60 nuorten alkoholinkäyttöä koskevan tutkimuksen tai ehkäisevän työn asiantuntijaa. Tavoitteena oli edistää yhteisymmärrystä nuorten kokemien alkoholihaittojen vähentämiskeinoista. Kyselyn toteutuksesta vastasi LWL.

Guidance to reduce alcohol-related harm for young people. Background paper (pdf 1 719 kt) LWL, 2016.

Tuloksia on esitelty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä asiantuntijaseminaarissa 17.2.2016 sekä RARHA-hankkeen päätöskonferenssissa Lissabonissa 13.-14.10.2016.

RARHA-hankkeen haittariskeihin keskittyvää työpakettia (Work Package 5 ”Guidelines”) koordinoivat THL ja italialainen asiantuntijalaitos ISS.