Mistä Kansallinen terveysindeksi rakentuu?
Terveysindeksin laskennassa käytetään tietoja eri lähteistä:
- THL (Hoitoilmoitusrekisteri, vastaanottokäynnit ja sairaalahoitojaksot)
- Syöpärekisteri (todetut syövät)
- Tilastokeskus (kuolemansyyt ja väestötiedot)
- Eläketurvakeskus (myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet)
- Kela (lääkekorvaukset ja muut terveysperustaiset etuudet)
Mistä indekseistä Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuus koostuu?
A. Sairastavuusindeksi ja sairausryhmittäiset osaindeksit
Indekseissä ovat mukana yleisimmät ja kuormittavimmat sairausryhmät ja terveysongelmat. Hankkeen aikana arvioidaan, miten eri rekistereistä saatavin tiedoin voidaan luotettavimmin kuvata alueiden välisiä eroja sairauksien ja terveysongelmien yleisyydessä koko väestössä. Tavoitteena on, ettei indeksi kuvaisi vain mahdollisia eroja diagnosointi- ja hoitokäytännöissä tai potilastietojärjestelmiin tehtävissä kirjauksissa.
Hankkeen aikana tarkastelussa ovat seuraavat sairausryhmät:
- syövät
- aivoverenkiertohäiriöt
- sepelvaltimotauti
- diabetes
- muistisairaudet
- tuki- ja liikuntaelinsairaudet
- vakavat mielenterveysongelmat
- tapaturmat
- keuhkosairaudet
- alkoholisairaudet.
Näistä terveysongelmista aiheutuvaa taakkaa määritettäessä kunkin terveysongelman yleisyyttä painotetaan niistä aiheutuvien kustannusten, elämänlaatuvaikutusten, kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden kannalta.
B. Työkyvyttömyysindeksi ja sen osaindeksit
- työkyvyttömyyseläkkeet
- sairauspäivärahat (yli 3 kk jaksot)
- ammatillinen kuntoutus.
