Tulokset

Kansallisen terveysindeksin tavoitteena on tunnistaa, millainen taakka yleisimmistä ja kuormittavimmista terveysongelmista muodostuu eri alueilla sekä millaisia muutoksia niissä voidaan havaita.

Miten indeksitietoa tulkitaan?

Terveysindeksi kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on.

Terveysindeksistä tuotetaan sekä ikävakioitu että -vakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Ikävakioimaton indeksi kuvaa taas alueen todellista sairaustaakkaa.

Alueellisten sairastavuuserojen ja työkyvyttömyyden takana on väestön ikärakenteen lisäksi monia tekijöitä. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta, uni ja ravintotottumukset vaikuttavat, mutta elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja työkykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä.

Hankkeen ohjausryhmään ja indeksitietotuotannon kehittämiseen osallistuvat Kelan ja THL:n asiantuntijoiden lisäksi myös Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen asiantuntijat. Lisäksi konsultoidaan asiantuntijoita myös muista organisaatioista. Hankkeen aikana varmistetaan jatkossa säännöllisesti päivittyvä, luotettava indeksitieto kuntien, hyvinvointialueiden ja kansalliseen käyttöön avoimessa verkkopalvelussa.

Ensimmäiset kansallisen terveysindeksin tulokset on julkaistu toukokuussa 2023. Tiedot päivitetään vuosittain. Tietotuotantoa kehitetään tutkimustiedon pohjalta siten, että se huomioi myös väestöryhmien välisiä eroja, kuten eroja sosioekonomisessa asemassa.