Tutkimuksen tavoitteet

Päihteet Mielessä -tutkimukseen valittiin kahdeksan kuntaa, joista neljässä päihdepalvelut oli vuosina 2008-2010 organisoitu läheisesti mielenterveyspalveluiden kanssa. Neljässä kunnassa palveluiden integraatiota ei ollut havaittavissa.

Tutkimuksen tavoitteet

Päihteet Mielessä -tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli kuvata hoitopolitiikan tasolla

• mitä päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraation käsite tarkoittaa kuntien hallinnollisella tasolla
• palveluiden integraation poliittisia taustaoletuksia
• määrittyvätkö kunnan päihdeongelmat integroiduissa ja ei-integroiduissa kunnissa mahdollisesti eri tavoin.

Toisena tavoitteena oli selvittää sitä, eroavatko integroidut ja ei-integroidut järjestelmät niiden kyvyssä

• tunnistaa erilaisia päihdeongelmia
• vastata päihdeongelmista aiheutuvaan palveluntarpeeseen asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti
• kohdella eri palveluiden käyttäjiä yhdenvertaisesti.

Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia siihen, toimivatko integroidut palvelut tasa-arvoisemmin, taloudellisemmin ja tehokkaammin kuin ei-integroidut palvelut.

Tutkimuskysymykset

Mitä päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatio tarkoittaa Suomessa?

• miten integraatio määritellään?
• mihin integraatiolla pyritään?
• miten päihdeongelmat määritellään?
• miten integraatio näkyy palveluiden käytännön toteutuksessa?

Miten päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatio vaikuttaa päihdeongelmaisille tarkoitettuihin palveluihin?

Palveluiden osalta huomioidaan:

• määrä
• laatu
• kohderyhmä
• saatavuus
• kustannukset
• asiakkaan osallisuus.