OECD:n innovaatiomalli

Tehostamiseen tähtäävä innovaatio

• Mihin tarkoitukseen tehostamiseen tähtäävä innovaatio sopii?

  Tehostamiseen tähtäävä innovaatio alkaa kysymyksellä: "Kuinka voisimme tehdä asian x paremmin?"

  Tehostava innovaatio keskittyy nykyisten käytäntöjen ja olemassa olevien rakenteiden parantamiseen sekä tehokkuuden ja parempien tulosten saavuttamiseen. Yleensä se hyödyntää olemassa olevaa tietoa, aikaisempia innovaatioita ja tekemiselle olemassa olevia perustoja.

  Tällainen innovaatiotoiminta ei ole vallankumouksellista, mutta se muuttaa näkökulmaa ja tekemisen tapaa. Työn tasolla kyse on siitä, kuinka oppia lisää asioiden toiminnasta ja laajentaa toimintaa.

  Yleisiä menetelmiä tehostamiseen tähtäävässä innovaatiotoiminnassa ovat jäsennellyt oppimisprosessit, jotka auttavat vahvistamaan oivalluksia ja rakentamaan niitä. Prosesseja voidaan sujuvoittaa esimerkiksi Lean- ja Six Sigma -menetelmillä, projektinhallinnan ja laadun parantamisen menetelmillä sekä avoimeen innovaatioon ja käyttäytymistieteisiin liittyvillä oivalluksilla. Hackathon-tapahtumia käytetään nopeiden ratkaisujen tuottajina.

• Millainen toimintaympäristö tukee tehostamissuuntautunutta innovaatiotoimintaa?

  Tehostamissuuntautunutta innovaatiotoimintaa tukevat:

  • Suhteellisen varma toimintaympäristö.
  • Johdonmukaisuus avainhenkilöissä ja -suhteissa, nimetty vastuuhenkilö.
  • Strukturoitu oppiminen ja muodollinen palaute, joka antaa tietoa siitä, miten asiat toimivat.
  • Selkeä aikomus tai määritelty toiminta, tehokkaat perustiedot.

  Tehostamiseen tähtäävää innovaatiotoimintaa puoltavia ominaisuuksia työyhteisöissä ovat:

  • Sitoutuneet ja kannustavat työntekijät, joilla on mahdollisuus ja motivaatiota ehdottaa ja/tai toteuttaa innovatiivisia tapoja parantaa asioita.
  • Jonkin verran sitoutumista ja tukea olemassa olevaan toimintaan, mutta myös jonkin verran avoimuutta uusille ideoille tai muutoksille siinä, miten asiat voitaisiin tehdä.
  • Työyhteisö, jossa on tilaa pienemmille muutoksille, mutta riskejä välttelevä tai riskitietoinen ympäristö.

• Kuinka ylläpitää tehostamissuuntautunutta innovaatiotoimintaa pitkällä aikavälillä?

  Virkamiehille on luotava tilaa ottaa pieniä riskejä asioissa, joiden odotetaan parantavat heidän vastuullaan olevien asioiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

  Organisaation laajuinen seurantatiedon keruun tukeminen ja seurannasta tiedottaminen on hyvä tuoda osaksi virallista toiminnan tarkastelu- ja suunnittelutoimintaa.

  Parhaiden käytäntöjen etsiminen organisaatioissa ja järjestelmissä ylläpitää jatkuvan parantamisen kulttuuria. Se juurruttaa tehokkaamman käyttäytymisen oppimiseksi.

• Mikä voi estää tehostamissuuntautuneen innovaation?

  Toimille on tärkeää antaa aikaa ja luoda otolliset olosuhteet toiminnan kehittämiseen.

  Innovointia voivat heikentää muun muassa:

  • Avainhenkilöiden siirtäminen pois aiemmasta tehtävästä, jolloin oppiminen häiriintyy tai katoaa.
  • Toiminnon jatkuva säätäminen tai muuttaminen, jolloin oppimista ei voida soveltaa.
  • Prosesseihin liittyvien huolenaiheiden korostaminen, jolloin kiinnitetään huomio siihen, miten asiat tehdään, sen sijaan, että ne tehdään parhaalla tavalla.
  • Korkean tason hyväksynnän vaatiminen mahdollisille muutoksille, jolloin uusien ideoiden esittämiseen tai testaamiseen liittyvät kustannukset ovat suuremmat kuin mahdolliset hyödyt.

  Tehostamissuuntautunut innovaatio on malleista todennäköisesti helpoin ylläpitää, koska se haastaa vähiten organisaation nykytilannetta ja vaatii siten vähiten sopeuttamista. Se tarjoaa myös usein selkeimmän ja nopeimman hyödyn lisäarvon kannalta

Ennakoiva radikaali innovaatio

• Mihin tarkoitukseen ennakoiva radikaali innovaatio sopii?

  Radikaali ennakoiva innovaatio alkaa kysymyksellä: "Kuinka uudet esiin nousevat mahdollisuudet voisivat muuttaa perusteellisesti sitä, mitä asia x voisi tai mitä sen pitäisi olla?"

  Radikaaleissa ennakoivissa innovaatioissa on kyse nykyisten oletusten testaamisesta ja radikaalisti erilaisten uusien mahdollisuuksien tutkimisesta. Ne tutkivat myös uusia viitekehyksiä ja paradigmoja. Tutkimisen kohteena ovat myös, miltä huominen voisi näyttää, mitä seurauksia sillä voi olla ja mitä nämä vaikutukset voivat tarkoittaa nykyiselle toiminnalle (ja jopa arvoille).

  Työn tasolla radikaali ennakoiva innovaatio tarkoittaa epävarmuuden vähentämistä etsimällä uusia mahdollisuuksia, oppimista siitä, miten asiat voisivat ja/tai niiden pitäisi kehittyä ajan myötä.

  Näissä innovaatioissa tunnistetaan ja sitoudutaan merkittävään epävarmuuteen siitä, mikä toimii, mikä on sopivaa tai mahdollista.

  Uusien mahdollisuuksien löytämistä tukevia menetelmiä ovat esimerkiksi:

  • toimintaympäristön kartoitus
  • strateginen ennakointi
  • tulevaisuusajattelu
  • edelläkävijöiden etsiminen
  • sääntelykokeilut
  • haastekilpailut.

  Radikaalia ennakoivaa innovaatiotoimintaa ovat esimerkiksi tutkimukset, joiden tarkoituksena on selvittää mikä on mahdollista tulevaisuudessa ja joissa hyödynnetään strategista ennakointia pitkän aikavälin suunnittelussa.

• Mikä nykyisessä maailmantilassa ja toimintaympäristössä ohjaa ennakoivaan radikaaliin innovaatiotoimintaan?

  Radikaalit ennakoivat innovaatiot sopivat epävarmaan maailmaan, jossa muutoksen tyyppiä, laajuutta tai suuntaa ei voi ennustaa. Maailmassa on merkittäviä muutoksia ja suurta epävarmuutta teknologisilla, sosiaalisilla, poliittisilla ja taloudellisilla aloilla.

  Radikaalia ennakoivaa innovaatiotoimintaa puoltavia ominaisuuksia työyhteisöissä ovat:

  • Sitoutuminen uusiin esiin nouseviin kysymyksiin, jotka saattavat muokata tulevia prioriteetteja.
  • Heikkojen signaalien poimiminen ja niiden ottamista vastaan ennen kuin uusi kurssi tai paradigma lukitaan.
  • Vapaus pohtia mahdotonta ja tutkia radikaaleja ideoita ja testata niiden toimintaa käytännössä.
  • Kannustus epätavanomaisiin kumppanuuksiin ja ihmissuhteisiin, jotta luodaan tilaa omaksua hyvin erilaisia näkökulmia.

• Kuinka ylläpitää radikaalia ennakoivaa innovaatiotoimintaa?

  Tärkeätä ennakoivan radikaalin innovaatiotoiminnan ylläpitämisessä on sitoutua siihen pidempiaikaisesti.

  Innovaatiotoiminnan asema on turvattava organisaatiossa siten, etteivät muun toiminnan välittömät prioriteetit ole aina etusijalla. Merkittävä edistyminen ennakoivalla innovaatiolla ei yleensä tapahdu nopeasti, koska se vaatii uutta tietoa, eri näkökulmien ja kykyjen yhdistämistä, useiden mahdollisten vaihtoehtojen tutkimista ja investointeja, jotka auttavat muotoilemaan haluttuja tulevaisuuksia.

  Heikoista signaaleista puhuminen ja mahdollisesti radikaalisti erilaisten mahdollisuuksien tutkiminen voi johtaa siihen, että ennakoivaa innovaatiota saatetaan pitää kevytmielisenä tai jopa mielikuvituksena. Siksi keskustelua ja innovointia voidaan turvat antamalla sille poliittinen tai institutionaalinen suoja.

• Mikä voi estää radikaalin ennakoivan innovaatiotoiminnan?

  Radikaalin ennakoivan innovaatiotoiminnan esteitä voivat olla:

  • Yhteyden katkeaminen ydinliiketoimintaan ja sen tavallisiin mittareihin sekä kilpailu nykyisen toimintatavan kanssa.
  • Investointi ennakoivaan innovaatioon voi olla haastavaa, koska kustannus-hyöty-yhtälö on epävarma.
  • Useimmiten ennakoivan innovaation hyödyt näkyvät selvästi vain silloin, kun vertailu kohdistuu toimintaan, jossa hyötyjä ei saavuteta – eli kun esiin tulee odottamattomia ongelmia.
  • Ennakoiva innovaatio voi joskus olla liian kaukana nykyhetkestä, tulkittu väärin tai yksinkertaisesti se voi jäädä ymmärtämättä.
  • Kyseenalaistamalla nykytilan ennakoiva innovaatio haastaa ihmisten uskomukset. Siksi, se nähdään hyökkäyksenä olemassa olevia arvoja vastaan.

Tehtäväkeskeinen innovaatio

• Mihin tarkoitukseen tehtäväkeskeinen missiolähtöinen innovaatio sopii?

  Tehtäväkeskeinen missiolähtöinen innovaatio alkaa kysymyksellä "Kuinka voimme saavuttaa tavoitteen x?

  Tehtäväkeskeinen missiolähtöinen innovaatio tuottaa tehokkaasti tapoja vastata suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Se auttaa määrittelemään mitattavissa olevia, kunnianhimoisia ja ajallisesti sidottuja tavoitteita.

  Työn tasolla tehtäväkeskeinen missiolähtöinen innovaatio vaatii monenlaisia ratkaisuja tieteellisestä perusedistämisestä ihmisten käyttäytymisen muuttamiseen.

  Tehtäväkeskeinen missiolähtöinen innovaatiotoiminta tukee:

  • osallistavaa hallintoa
  • edistyksellistä politiikkaa
  • luovia ympäristöjä
  • systeemistä vaikuttavuutta.

  OECD käyttää esimerkiksi seuraavan tyyppisiä tehtäväkeskeisiä missiosuuntautuneita innovaatioita:

  • kattavat tehtäväkeskeiset strategiset viitekehykset
  • haastepohjaiset ohjelmat
  • temaattiset ohjelmat
  • ekosysteemipohjaiset ohjelmat.

• Millainen toimintaympäristö ohjaa tehtäväkeskeiseen missiolähtöiseen innovaatiotoimintaan?

  Tehtäväkeskeisellä missiolähtöisellä innovaatiotoiminnalla voidaan vastata esimerkiksi nopeaan teknologiseen muutokseen, säästöpolitiikkaan ja julkisiin palveluihin kohdistuviin kasvaviin odotuksiin.

  Yhteiskunnalla on paine palvella kansalaisia paremmin, nopeammin ja tehokkaammin. Palveluihin odotetaan myös valinnanvaraa ja räätälöintiä käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Samalla kuitenkin kustannuksia on hillittävä.

  Uudenlainen rahoitus on muutosten tärkeä tukija. Rahoitus vaikuttaa politiikan koordinointiin, instituutioiden rahoitusmekanismien rakentamiseen ja riskinottoon. Julkisissa hankinnoissa voidaan kannustaa yksityisiä ja kolmannen sektorin kumppaneita kehittämään uusia ratkaisuja tai mukauttamaan tuotantoprosesseja uusiin tehtäviin.

  Tehtäväkeskeisiä innovaatioita tukevia menetelmiä voivat olla:

  • Kokeilut ja sidosryhmien osallistuminen.
  • Portfoliolähestymistapa hankkeiden rahoitukseen ja hallintaan.
  • Uudet julkiseen arvoon ja heijastevaikutuksiin keskittyvät arviointikehykset.

• Kuinka ylläpitää tehtäväkeskeistä missiolähtöistä innovaatiotoimintaa?

  Avaimia menestyksekkääseen tehtävälähtöiseen innovaatioon ovat pitkän aikavälin kapasiteetin ja dynaamisen, ketterän kyvykkyyden yhdistelmä. Lisäksi refleksiivinen ja joustava hallinto on yhä tärkeämpää, jotta tehtävät voidaan arvioida uudelleen ja mukautetaan uuteen kehitykseen.

  Pitkän aikavälin kapasiteetti viittaa

  • kykyyn määrittää kehityssuuntia
  • stressitestata tulevaisuuden tehtävien relevanssia
  • hallita ja ohjata kestäviä tuotantojärjestelmiä sekä 
  • rakentaa julkisen palvelun infrastruktuuria.

  Dynaamiset ja ketterät valmiudet ovat kykyä

  • sopeutua ja oppia lyhyellä aikavälillä
  • valjastaa kansalaisaloitteita ja innovaatioita sekä 
  • hallita dataa ja digitaalisia alustoja.

• Mikä voi estää tehtäväkeskeisen missiolähtöisen innovaatiotoiminnan?

  Tehtäväkeskeistä innovointia voivat heikentää muun muassa:

  • Jumiutuminen yhden tyyppiseen ratkaisuun tehtävän ratkaisemiseksi.
  • Tietyn tehtävän tulosten arvioiminen ilman refleksiivistä mittausta, joka kuvaa, miten tehtävät liittyvät systeemiseen muutokseen.

Mukautuva innovaatio

• Mihin tarkoitukseen mukautuva innovaatio sopii?

  Mukautuva innovaatio alkaa kysymyksellä: "Miten muuttunut toimintaympäristö vaikuttaa siihen, miten teemme asian x?"

  Mukautuva innovaatio auttaa sopeutumaan toimintaympäristön muutokseen, jonka on aiheuttanut esimerkiksi uusi teknologia, liiketoimintamalli tai uudistuneet käytännöt.

  Mukautuva innovaatio syntyy oivalluksesta, että asiat tapahtuvat eri tavoin kuin niiden odotetaan tapahtuvan. Ihmiset esimerkiksi reagoivat palveluun eri tavalla kuin odotettiin, ja asioita on mukautettava, jotta palvelu toimisi.

  Työn tasolla mukautuvien innovaatioiden kautta yritetään oppia lisää siitä, miten asiat todella toimivat. Mukautuva innovaatio auttaa soveltamaan ulkoista muutosta sisäisiin käytäntöihin, eikä sitä yleensä voida ohjata ylhäältä alas, koska ihmisten kehittyviä tarpeita ei voida määrätä.

  Mukautuvia innovaatioita ovat esimerkiksi:

  • online-alustat ideoiden jakamiseen 
  • aloitteet julkisen sektorin käyttäjälähtöisistä palveluista.

  Järjestöt ovat usein yhdessä kansalaisten kanssa ottaneet käyttöönsä alhaalta ylöspäin ohjautuvia mukautuvia innovaatioita (kuten sosiaalinen media) ennen julkista sektoria.

• Millainen toimintaympäristö tukee mukautuvaa innovaatiotoimintaa?

  Mukautuva innovaatiotoiminta tarvitsee toimiakseen vapaata aikaa sekä yksilön autonomiaa tai voimaantumista uusien asioiden kokeilemiseen, erilaisten mahdollisuuksien tutkimiseen ja tekemisen tapojen testaamiseen.

  Menetelmiä mukautuvien innovaatioiden tukemiseen voivat olla esimerkiksi:

  • positiiviset poikkeamat
  • yhteiskehittäminen
  • osallisuus
  • idealaatikot.

  Organisaatiossa tulee olla kyvykkyyttä ja resursseja testata, miten asiat voisi tehdä toisin ja oppia kuinka maailma muutokseen reagoi.

  Mukautuva innovaatio voi vaihdella inkrementaalisesta radikaaliin. Mitä radikaalimpi mukautuva innovaatio on, sitä todennäköisemmin julkisen sektorin organisaatio joko hyväksyy sen johtotasolla tai pyrkii tukahduttamaan sen.

• Miten mukautuvia innovaatioita voidaan tukea?

   

  Keinoja mukautuvien innovaatioiden tuottamiseen organisaatiossa:

  • Kannusta innovatiivisin ideoihin ja toimintaan, jotta voidaan osoittaa innovaatioiden olevan tervetulleita. Anna kaikkien kukkien kukkia.
  • Levitä innovatiivisia käytäntöjä ja niiden oppeja, jotta ihmiset inspiroituvat ja innovoivat omassa toimintaympäristössään.
  • Edistä kansalaisten palautemahdollisuuksia, jotta tiedetään, missä asioissa tarvitaan muutosta tai missä on tyytymättömyyttä nykyiseen toimintaan.

   

• Kuinka ylläpitää mukautuvaa innovaatiotoimintaa pitkällä aikavälillä?

  Mukautuvien innovaatioiden toimintatapaa voidaan ylläpitää tukemalla sekä epävirallista että muodollista oppimista, joka auttaa henkilöstöä ja muita sidosryhmiä pysymään mukana käytäntöjen muutoksissa, uusissa mahdollisuuksissa ja odotuksissa.

  Henkilöstölle tulee olla selvää, mikä on sallittu riskin ottamisen taso tai kokeilun laajuus ilman ylempää annettua valtuutusta tai lupaa. Siten voidaan vähentää alhaisen tason testaamiseen ja kokeiluun liittyviä kustannuksia.

  Huomioi aloitteet ja innovatiiviset ideat. Niiden, sekä palautteen vastaanottaminen on tärkeää, jotta henkilöstö ja sitoutuneet kumppanit eivät lannistu uusien ideoiden esittämisestä tai kokeilemisesta.

• Mikä voi estää mukautuvan innovaatiotoiminnan?

  Mukautuvien innovaatioiden esteenä voivat olla muun muassa:

  • Hyvin tarkka tavoitteiden tai suoritusten seuranta, joka estää uusien asioiden kokeilemisen.
  • Prosessit, jotka estävät tai rajoittavat julkisen palvelun ja muiden toimijoiden välistä sitoutumista niin, että uusien ideoiden löytämisestä ja palautteen antamisesta tulee kaavamaista tai satunnaista.
  • Uusia asioita kokeilleiden asettaminen valvonnan alle siten, että uusien ideoiden tutkimisen yrittämistä aletaan pelätä.

• Mihin tarkoitukseen innovaatioportfolio sopii?

  Innovaatioportfolio:

  • Auttaa julkista sektoria luomaan kokonaisvaltaisen näkemyksen innovaatiotoiminnasta.
  • Luo uutta tietämystä ja tilaa uuden tekemiselle.
  • Tehostaa tiedon kartoittamista erilaisista innovaatioista ja niiden synergiaeduista eri hankkeiden välillä.
  • Tukee innovaatiotoiminnan tasapainottamista.
  • Varmistaa ketteryyden eri toimintojen ja ekosysteemien välillä.
  • Helpottaa riskinarviointia ja oppimista.
  • Mittaa ja arvioi innovaatioprosessia.
  • Varmistaa tehokkaan toimintojen koordinoinnin ja johtamisen.

  Lisätietoja

  • Stewarding Innovation Portfolios for Collective System Change: Examples from Practice - Observatory of Public Sector Innovation (oecd-opsi.org, englanniksi)
  • Innovaatioportfoliot - Sitra
  • Designing and Managing Innovation Portfolios (GOV.UK, englanniksi)
  • Portfolio approaches to change: emerging patterns and resources (samrye.xyz, englanniksi)