Koulutuksesta tukea hanketyöhön

22.12.2016

Diakonia-ammattikorkeakoulun SOSKU-osahankkeessa päättyi joulukuussa lähes vuoden pituinen sosiaalisen kuntoutuksen pilottikoulutus, joka oli suunnattu SOSKUn työntekijöille.

Koulutus oli osa hanketyöntekijöiden kehittämistyötä. Opintojaksoilla käsiteltiin erilaisia teemoja sosiaalisen kuntoutuksen menetelmistä sen rooliin paikallisessa palvelujärjestelmässä Diakin opettajien ohjauksessa. Lisäksi osallistujat kävivät opintomatkoilla Saksassa ja Tanskassa. Ensi vuonna käynnistyy sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisille tarkoitettu valtakunnallinen koulutuskokonaisuus, jota on muokattu pilottikoulutuksen kokemusten pohjalta.

Koulutuksesta vastaava Diakin SOSKU-hankkeen projektikoordinaattori, lehtori Ari Nieminen kertoo, että pilottikoulutusta oli mielenkiintoista toteuttaa.

Mikä koulutuksessa on toiminut erityisen hyvin?

Koulutettavien motivaatio on ollut hyvä. He ovat osallistuneet hyvin lähiopetuksiin ja tehneet tehtäviä ihan mukavasti. Kun olemme puhuneet koulutettavien kanssa koulutuksen aikana tehdyistä kehittämistehtävistä, he ovat sanoneet, että niiden tekeminen on auttanut hanketyön läpiviemisessä.

Mitä uutta ja yllättävää koulutuksen aikana on tullut esille?

Ehkä uusinta ja yllättävintä oli se, kun syksyn opintomatkoilla Hampurissa, Berliinissä, Kööpenhaminassa ja Roskildessa näimme toisenlaisia tapoja toteuttaa sosiaalista kuntoutusta.

Sitä, mitä Suomesta löytyy vähän tai ei ollenkaan on esimerkiksi se, mitä Hampurissa oli, eli yhteisösosiaalityö ja pyrkimys luoda paikallisia osallisuuden tiloja. Yhteisösosiaalityössä pyritään vaikuttamaan jonkun paikallisen kokonaisuuden sosiaaliseen elämään osana kuntouttamista ja heikossa asemassa olevien ihmisten tukemista. Suomessa sosiaalityö keskittyy paljon yksilöille ja perheille suunnattuihin palveluihin, mutta yhteisöä ja paikallista kuviota ei juurikaan oteta kohteeksi tai yhteistyökumppaniksi sosiaalityössä.

Samoin kuin kuntien eri toimenpiteisiin on tutustunut oppimistehtävien kautta, niin on yllättänyt, miten moninaista sosiaalisen kuntoutuksen alla toteutettava toiminta on.

Mikä koulutuksen toteutuksessa on ollut erityisen haastavaa?

Uusien koulutussisältöjen luominen ja niiden tuominen koulutettaville. Siihenhän olisi voinut suoda olleen enemmän aikaa kuin mitä käytännön työssä on ollut. Mutta niinhän se usein koulutuksen toteuttamisessa on, että aina ei välttämättä ehdi tehdä uusia sisältöjä.

Mitä koulutukselle tapahtuu tulevaisuudessa?

Ensi vuonna on koulutuksen toinen kierros, jossa koulutus toteutetaan toiseen kertaan korkeintaan sadalle henkilölle. Koulutus tulee muuttumaan siinä mielessä, että vähennämme opintojaksojen määrää kuudesta neljään. Meillä on vain neljä lähiopetuspäivää, eli lähiopetusta on vähemmän kuin pilottikoulutuksen aikana. Ensi vuoden toteutus tulee perustumaan enemmän verkkoon. Toivon, että pystymme käyttämään netin mahdollisuuksia entistä monipuolisemmalla tavalla.

Millä tavoin koulutus kehittää sosiaalista kuntoutusta?

Osittain koulutus on tuonut esille sellaisia aspekteja, asioita ja sisältöjä, joista ihmiset ovat todennäköisesti tienneet jo aikaisemminkin, mutta joita he tämän jälkeen ehkä painottavat enemmän. Esimerkiksi sen tarkastelu, miten sosiaalisessa kuntoutuksessa tehtävä työ liittyy paikalliseen palvelujärjestelmään  – eli laajempi näkökulma kuin oman työn tekeminen omassa työyksikössä.

Myös toivoa ja tulevaisuuden ideoita koskeva opintojakso saattoi antaa työntekijöille näkökulmaa omaan työhön. Meillä oli toivoa koskeva luento ja oppimistehtävä, jossa ihmiset pyrkivät ulkomaan tai muiden vierailujen aikana näkemään käymissään paikoissa toivon elementtejä ja reflektoimaan toivon merkitystä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Opintojakson ajatuksena oli, että kuntoutuakseen ihmisellä täytyisi olla toivoa paremmasta. Myös työntekijöillä pitäisi olla toivoa, jotta he voisivat antaa sitä muille ihmisille.

Yksittäisten opintojaksojen uusien näkökulmien lisäksi ihmisillä on ollut mahdollisuus tehdä kehittämistehtävä omaan työhönsä liittyen. Luulen, että se on tukenut sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistä osahankkeiden kunnissa.

Projektikoordinaattori, lehtori Ari Nieminen

Projektikoordinaattori, lehtori Ari Nieminen