SOSKUn toiminta lähtee asiakkaista
22.12.2016
SOSKU-hankkeen päätoteuttajana THL koordinoi kuntien osahankkeissa tapahtuvan sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyötä ja vastaa hankkeen hallinnoinnista, tuloksista ja arvioinnista.
Hankkeen aikana THL kartoittaa sosiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistyötä, tuottaa tietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta ja tekee selvityksen uuden sosiaalihuollon ja sosiaalisen kuntoutuksen lainsäädännön vastaanotosta. THL myös tukee sosiaalihuollon lainsäädäntötyötä ja siihen liittyvää päätöksentekoa.
Hankkeen projektipäällikkö Jarno Karjalainen on hyvillä mielin hankkeen etenemisestä.
Mikä hankkeen johtamisessa on toiminut erityisen hyvin?
Hankkeessa on toiminut erityisen hyvin asiakaslähtöisyys. Asiakkaat ovat olleet alusta asti mukana suunnittelemassa kuntien osahankkeiden toimintaa. Heitä on myös saatu hyvin mukaan ryhmiin, mikä ei aina ole itsestään selvää.
Myös tukiryhmä [THL, Diak, Kuntoutussäätiö] ja projektiryhmä ovat toimivia.
Olemme pystyneet pitämään projektiryhmän tapaamisia säännöllisesti, ja niiden kesto on ollut sopiva. Sisältöä on muokattu palautteen perusteella. Tapaamisiin on myös pääsääntöisesti osallistuttu joka osahankkeesta. Projektiryhmälle viikottain lähtevä sähköpostikirje on vaikuttanut hyödylliseltä tapaamisten ohella.
Tukiryhmä on osoittautunut tarpeelliseksi hankekokonaisuuden hallinnan kannalta. Siinä on suunniteltu muun muassa projektiryhmän tapaamisia. Tapaamistiheys, kerran kuukaudessa, on ollut sopiva.
Mitä uutta ja yllättävää hankkeen johtamisessa on tullut esille?
Viestinnän tärkeys ei sinänsä ole yllättävää, mutta kuitenkin se, kuinka tärkeää on tiedottaa säännöllisesti.
Uutta on ollut tietysti tutustua kuntatoteuttajien erilaisiin toimintaympäristöihin. Työntekijöiden ammattitaito on todella hyvä: heillä on pitkä kokemus asiakastyöstä ja todella hyvät valmiudet kehittää sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä. Aika samansuuntaisia asioita on ryhdytty tekemään eri paikoissa esimerkiksi ryhmätoiminnan suhteen, mutta paikallisista tarpeista lähtien.
Mikä hankkeen johtamisessa on ollut erityisen haastavaa?
Haastavaa on ollut hallinnollisen ja sisällöllisen eli tutkimukseen ja arviointiin liittyvän työn yhdistäminen. Se on haaste niin ajankäytön kuin priorisoinnin suhteen: mikä asia on kiireellisin ja missä tärkeysjärjestyksessä tehdä asioita.
Haastavaa on myös ollut pysyä ajan tasalla siitä, mitä missäkin osahankkeessa on meneillään. Siinä ei varmaan täysin pysty onnistumaankaan. Hankkeessa korostuu luottamus siihen, että kukin tekee yhteiseen tavoitteeseen johtavaa työtä. Verkostojohtamisen tärkeitä periaatteita on, että antaa vapauden ja vastuun tehdä itsenäistä työtä omia vahvuuksiaan käyttäen.
Mitä hankkeelle tapahtuu tulevaisuudessa?
Koko hankkeen yhteistä tekemistä suunnataan projektiin osallistuvien palautteen pohjalta. Esimerkiksi projektiryhmän tapaamisia on nyt järjestetty eri paikkakunnilla osahankkeiden toiveesta. Verkostoyhteistyö jatkuu tulevaisuudessa esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen teematyön kautta. Myös uusissa hankkeissa voi jatkaa samojen teemojen kehittämistä. Tässä hankkeessa hyviksi osoittautuneita tapoja esimerkiksi johtamisessa hyödynnetään jatkossa.
Millä tavoin hankkeen johtaminen kehittää sosiaalista kuntoutusta?
Hankkeen kautta THL pyrkii jäsentämään sosiaalista kuntoutusta käytännössä. Tiivistämme ja vedämme hankkeen tuloksia yhteen. THL tekee myös tutkimusta ja tuottaa hankkeen kautta hyviä käytäntöjä – työtapoja tai toimintamalleja – jotka ovat osoittautuneet toimiviksi käytännössä.
Pyrimme myös juurruttamaan ja levittämään käytäntöjä ja sitä kautta edistämään asiakaslähtöistä sosiaalista kuntoutusta, joka on laadukasta ja tehokasta.
