Lähtöaineisto ja seurantatutkimukset

Lähtöaineiston keruu 1983

Seurantatutkimuksen lähtöaineisto kerättiin Tampereella keväällä 1983. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Tampereen peruskoulujen 9. luokkien suomenkieliset oppilaat. Kohderyhmä koostui pääosin vuonna 1967 syntyneestä ikäluokasta, yhteensä 2 269 oppilaasta.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kouluissa kyselylomakkeilla yhden oppitunnin aikana. Kyselyyn vastasi 2 194 oppilasta, mikä vastaa 97 prosenttia kohdejoukosta. Lähes koko tavoiteltu kohortti siis osallistui tutkimukseen. Vastaamatta jättäneistä suurin osa oli oppilaita, jotka eivät olleet koulussa tutkimuspäivänä. Kieltäytyneitä oli vähän.

Vastanneiden iän keskiarvo oli 15,9 vuotta ja keskihajonta 0,3 vuotta.

Kyselyyn vastanneet oppilaat muodostivat seurantatutkimuksen lähtöaineiston, tutkimuskohortin, joka myöhemmissä seurantakyselyissä on pyritty tavoittamaan.

Tutkimuskohortti oli osallistunut jo 8. luokalla tehtyihin suppeampiin terveyttä koskeviin koululaiskyselyihin syksyllä 1981 ja keväällä 1982.

Seurantatutkimukseen otettiin mukaan kuitenkin vain ne, jotka olivat osallistuneet kevään 1983 laajempaan tutkimukseen. Vuosien 1981 ja 1982 aineistot on kuvattu tarkemmin Hillevi Aron väitöskirjassa (1988).

Hillevi Aron väitöskirja (1988)

Seurantatutkimukset 1989, 1999, 2009 ja 2019

Seurantatutkimukset on toteutettu postikyselyinä. Ensimmäinen seurantakysely tehtiin vuonna 1989, tutkittavien ollessa 22-vuotiaita. Niistä 2 139:stä, joille saatiin osoite, kyselyyn vastasi 1 656 nuorta aikuista, mikä vastaa 76 prosenttia seurantatutkimuksen lähtöaineistosta.

Seurantatutkimusta jatkettiin keväällä 1999 tutkittavien ollessa 32-vuotiaita. Niistä 2 091 tutkittavasta, joille oli käytettävissä osoitetieto, 1 471 osallistui kyselyyn, eli 67 prosenttia seurantatutkimuksen lähtöaineistosta.

Tutkimuksen seurantavaiheen aineistonkeruu 42 vuoden iässä toteutettiin vuonna 2009. Osoite saatiin 2 117 tutkittavalle ja heistä 1 334 (61 % seurantatutkimuksen lähtöaineistosta) vastasi kyselyyn.

Seurantatutkimusta jatkettiin keväällä 2019 tutkittavien ollessa 52-vuotiaita. Kaikkiaan osoite saatiin 2 059 tutkittavalle ja heistä kyselyyn vastasi 1 160 (53 % seurantatutkimuksen lähtöaineistosta).

Aineistoa kuvaillaan yksityiskohtaisemmin Aineistokatalogissa.
Aineistokatalogi

Vastausaktiivisuus

Vaikka osallistumisprosentit ovat hieman laskeneet vuosien kuluessa, vastausaktiivisuus on kokonaisuutena arvioiden ollut varsin hyvä. Koululaiskyselyyn vuonna 1983 osallistuneista 2 194 tutkittavasta 89 prosenttia on vastannut vähintään yhteen seurantakyselyyn. Vain 11 prosenttia ei ole vastannut yhteenkään kyselyyn, kun vastaavasti 36 prosenttia on vastannut kaikkiin neljään.

Keskimäärin kaikki ovat vastanneet kolmeen neljästä seurantakyselystä, mikä lähtötilanne mukaan lukien tarkoittaa keskimäärin neljää vastauskertaa jokaiselta osallistuvalta. Aineiston keruu ja tutkimukseen osallistuminen on kuvattu Kuvassa 1.

Kuolleita oli vuoden 2019 aineistonkeruuseen mennessä 85 (3,9 %). Kuolleisuutta tutkimuskohortissa on selvitelty tarkemmin artikkelissa Berg ym. (2011), jota varten aineistoon yhdistettiin Tilastokeskukselta saadut kuolinsyytiedot keväällä 2010.
Berg ym. Nuoruusiän huono-osaisuus ja sen kasautumisen yhteys kuolleisuuteen. Seurantatutkimus 16-vuotiaista nuorista (2011) 

Lähteet

Berg N, Kiviruusu O, Grundström J, Huurre T, Marttunen M. Stress, development and mental health study, the follow-up study of Finnish TAM cohort from adolescence to midlife: cohort profile. BMJ Open 2021;11:e046654. doi: 10.1136/bmjopen-2020-046654

Aro H. Stress, development and psychosomatic symptoms in adolescence. Academic dissertation. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 242. Tampere 1988, 134p.

Berg N, Huurre T, Kiviruusu O, Aro H. Nuoruusiän huono-osaisuus ja sen kasautumisen yhteys kuolleisuuteen. Sos Lääket Aikak 2011;48:168-181.