Kyselylomakkeet

Tutkimuksen keskeisiä aihealueita ovat olleet kaikissa seurantatutkimuksen vaiheissa tutkittavien fyysinen ja psyykkinen terveys, terveyskäyttäytyminen, elämäntilanne ja psykososiaaliset voimavarat.

Kyselylomakkeet

1981 (pdf 297kt)
1982 (pdf 264kt)
1983 (pdf 426kt)
1989 (pdf 354kt)
1999 (pdf 497kt)
2009 (pdf 196kt)
2019 (pdf 1049kt)

Vuonna 1983

Kun tutkimukseen osallistujat olivat 16-vuotiaita, heidän terveydentilaansa ja terveyskäyttäytymistään tutkittiin seuraavilla osa-alueilla: koettu terveydentila, pitkäaikaissairaudet, pituus, paino, psykosomaattinen oireilu, alkoholinkäyttö ja tupakointi.

Elämäntilanteesta kartoitettiin perhetilannetta, koulunkäyntiä, harrastuksia ja muuta vapaa-ajan viettoa sekä elämäntapahtumia viimeisen vuoden aikana. Sosiaalisista suhteista tarkasteltiin suhteita vanhempiin ja ystäviin sekä seurustelua.

Lomake sisälsi myös minäkäsitystä kartoittavan mittarin (1)  sekä itsetuntoa ja sosiaalista ahdistuneisuutta koskevat kysymyssarjat. Lisäksi nuoria pyydettiin kertomaan omista huolistaan ja toiveistaan.

Vuonna 1989

Kun osallistujat olivat 22-vuotiaita, aihealueet olivat pääosin samat kuin edellisessä tutkimusvaiheessa (psykosomaattiset oireet, pitkäaikaissairaudet, koettu terveys, itsetunto, alkoholinkäyttö, tupakointi).

Päänsäryn esiintymistä kartoitettiin aikaisempaa tarkemmin. Osa kysymyksistä muutettiin ikävaiheeseen soveltuviksi.

Muutetut kysymykset koskivat koulutusta, perhetaustaa, suhteita vanhempiin, työ- ja opiskelutilannetta, muun elämäntilanteen kartoitusta, elämänmuutoksia, ihmissuhteita ja sosiaalista tukea.

Lomakkeeseen lisättiin mielenterveyden alueelta masennusta koskeva mittari (RBDI (2,3)) sekä psykososiaalisten resurssien alueelta selviytymiskeinoja (coping), hallintakäsitystä (locus of control) ja parisuhteen laatua kartoittavat kysymyssarjat.

Vuonna 1999

Kun osallistujat olivat 32-vuotiaita, seurantatutkimus toistettiin mittareiltaan pääosin vastaavana kuin vuonna 1989. Mielenterveyden osa-alueelle lisättiin psyykkistä oireilua ja kuormittuneisuutta koskeva mittari (General Health Questionnaire, GHQ-12 (4)) ja ahdistuneisuutta koskeva kysymys.

Alkoholinkäyttöön liittyen mukaan otettiin riskikäytön tunnistamisessa käytetty mittari (Alcohol Use Disorders Identification Test, AUDIT (5)).

Sosiaalista tukea kartoitettiin aikaisempaa seurantavaihetta tarkemmin ja kyselyyn lisättiin muokattu versio Social Support Resources -mittarista (SSR (6)), joka mittaa tyytyväisyyttä sosiaaliseen tukeen ja sen osa-alueisiin.

Vuonna 2009

Kun osallistujat olivat 42-vuotiaita, kyselylomake sisälsi kaikki edellisen seurantavaiheen mittarit ja kysymykset. Näiden lisäksi kysyttiin tarkemmin sosioekonomisista tekijöistä, mielenterveyspalvelujen käytöstä, syömistavoista, nukkumisesta ja rahapelaamisesta.

Psykososiaalisten resurssien aihealueeseen lisättiin optimismia koskeva mittari (Life Orientation Test, LOT-R (7)). Lisäksi kartoitettiin osallistuneiden muistin toimintaa sekä kykyä oppia ja omaksua uusia asioita.

Vuonna 2019

Kun osallistujat olivat 52-vuotiaita, lomake sisälsi pääosin kaikki edellisen seurantavaiheen mittarit ja kysymykset. Lisäksi kartoitettiin mm. liiallista internetin käyttöä ja naisilla vaihdevuosiin liittyviä asioita.

Lisätietoa mittareista

Osa seurantatutkimuksen kysymyksistä, kysymyssarjoista ja mittareista on kehitetty tätä seurantatutkimusta varten ja osa on yleisesti käytössä olevia standardoituja mittareita. Mittarit löytyvät tarkemmin kyselylomakkeista, joihin voi tutustua hankkeen raportin lopusta.

Raportti: Elämänkulku, mielenterveys ja hyvinvointi. Seurantatutkimus 16-vuotiaista tamperelaisnuorista 22-, 32- ja 42-vuotiaina (TAM-projekti)

1. Rauste-von Wright M. (1975). The image of man among Finnish girls and boys. Report No. 41. University of Turku, Department of Psychology, Turku.
2. Raitasalo R & Notkola V. (1987). Viljelijäväestön mielenterveyden ongelmien seulonta ja työterveyshuolto. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 24: 232–241.
3. Raitasalo R. (2007) Mielialakysely. Suomen oloihin Beckin lyhyen depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 86, Helsinki: Kansaneläkelaitos.
4. Goldberg DP. (1972) The detection of psychiatric illness by questionnaire. Maudsley Monographs No. 21. London: Oxford University Press.
5. Babor TF et. al. (2001) AUDIT The Alcohol Use Disorders Identification Test. Guidelines for use in primary care, 2nd edn. Geneva: WHO, Department of Mental Health and Substance Dependence.
6. Vaux A & Harrison D. (1985). Support network characteristics associated with support satisfaction and perceived support. American Journal of Community Psychology, 13: 245 – 268.
7. Scheier MF et. al. (1994). Distinguishing optimism from neuroticism (and trait anxiety, self-mastery, and selfesteem): A re-evaluation of the Life Orientation Test. Journal of Personality and Social Psychology, 67: 1063 – 1078.